Kansalaisilla tärkeä rooli uhanalaisen pyöriäisen havainnoinnissa

Uutinen 16.8.2017 klo 12.05
Bongaa pyöriäinen

Tänäkin kesänä ihmisiä on kannustettu pitämään silmät auki merellä pyöriäishavaintojen toivossa. Pyöriäishavaintokampanjaa on toteutettu veneilykauden aikana jo vuodesta 2001 alkaen ympäristöministeriön, WWF:n, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Pyöriäinen on yksi maailman pienimmistä hammasvalaista ja ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Itämeren pääaltaan kanta on tällä hetkellä arviolta vain noin 500 yksilöä, ja laji on luokiteltu merialueillamme äärimmäisen uhanalaiseksi. Havaintoja pyöriäisistä kerätään yleisöhavaintokampanjan avulla ja akustisella seurannalla, jossa tietoa kerätään merenpohjaan asennettujen kuuntelulaitteiden avulla. Suomeen on asennettu yhteensä 25 tutkimuspistettä Ahvenanmaalle ja Saaristomeren eteläpuoleiselle avomerialueelle.

Tutkimuspisteistä huolimatta kansalaisten näköhavainnot ovat edelleen merkittävässä roolissa pyöriäiskannan selvityksessä. Vuodesta 2000 asti kerättyjä hyväksyttyjä näköhavaintoja on vuoteen 2016 mennessä ilmoitettu 66 kertaa 118 yksilöstä. Tänäkin kesänä on saatu havaintoja.

”Nyt havaintoja on tullut pääasiallisesti Saaristomeren alueelta. Niitä ei ole vielä hyväksytty, mutta tarkoituksena on odottaa vielä loppuvuoteen mahdollisia uusia havaintoja ja käydä sitten kaikki tänä vuonna raportoidut havainnot tarkemmin läpi. On hienoa, että ihmiset tarkkailevat ympäristöään ja saamme tietoomme havaintoja. Mahtavaa on myös se, että tietoisuus pyöriäisistä on lisääntynyt vuosi vuodelta”, iloitsee neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä.

Miten tunnistaa pyöriäinen?

Helpoiten pyöriäisen tunnistaa selän keskellä olevasta, matalasta, kolmiomaisesta evästä. Pyöriäinen on muodoltaan lyhyt ja pyöreähkö ja sillä on pää, josta delfiineistä poiketen puuttuu kuono. Kooltaan se on pieni, noin 145–160 senttimetriä pitkä ja 50–60 kilon painoinen.

Pyöriäisen pintakäynti
Pyöriäisen pintakäynnissä selkäevä on selvästi näkyvissä. Kuva Riku Lumiaro.

Pyöriäisen havaitsemista vaikeuttaa se, että yleensä laji tekee vain lyhyitä pyörähtäviä käyntejä vedenpintaan. Tällöin siitä tulee näkyviin vain pieni osa selkää. Pyöriäisen hengitys ei näy pinnan yläpuolella vesisuihkuna, eikä sillä ole tapana tehdä hyppyjä. Lajin edustajat eivät myöskään hakeudu kovin usein ihmisten tai alusten läheisyyteen. Ne liikkuvat yleensä yksittäin tai muutaman yksilön ryhmissä. Pyöriäinen viihtyy parhaiten lähellä rannikkoa olevilla matalilla merialueilla.

Tällekin vuodelle on vielä jäljellä havaintoaikaa, sillä havaintoja on periaatteessa mahdollista tehdä koko sulanveden aikana. ”Meillä on tehty kansalaishavaintoja talvellakin, jos meri ei ole jäätynyt. Akustiset havainnot on saatu pääsääntöisesti kesäkauden ulkopuolella”, kertoo Blankett.

Pyöriäiskampanjan tavoite on saada näköhavaintoja tukemaan akustisia havaintoja, mutta myös lisätä ihmisten yleistä mielenkiintoa luontoon, sen tapahtumiin ja lajeihin. ”Näiden havaintojen avulla on mahdollista saada jonkinlaista osviittaa siitä, mikä näiden eläinten mahdollinen levinneisyys on. Tämän takia hieman epävarmoistakin havainnoista kannattaa raportoida”, Blankett sanoo.

Teksti: Mira Oravamäki
Kuva: Kaj Mattsson ja Riku Lumiaro

Pyöriäinen
Pyöriäinen altaassa. Kuva Kaj Mattsson.

Kaikki 2/2017 Luonnon kirjon artikkelit