Maailman terveysjärjestö WHO: Viheralueet ovat kaupunkilaisten hyvinvoinnin elinehto

Uutinen 1.2.2018 klo 14.14
Kaupunkiluonto

Parempaa terveyttä ja elämänlaatua, pienempiä ympäristöuhkia, luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Kaupunkiympäristöjen vaalimisella voi tutkitusti olla lukuisia myönteisiä vaikutuksia, kertoo WHO:n juuri suomeksi ilmestynyt opas.

Pysähdy hetkeksi ja mieti, minkälaisessa kaupungissa haluaisit asua. Mikä tekee asuinympäristöstä viihtyisän? Todennäköisesti mieleen juolahtaa jotain muuta kuin pelkkää asfalttiviidakkoa ja harmaata betonia.

Vuonna 2016 Suomessa toteutetun Asukasbarometrin mukaan luonnonympäristöä pidetään sijainnin ja liikenneyhteyksien jälkeen tärkeimpänä asuinalueen viihtyvyystekijänä. Näin ei aina ollut – ainakaan päättäjien mielissä.

”1970- ja 80-luvuilla ja osittain vielä 90-luvullakin ympäristö ei kuulunut tasapuolisesti päättäjien arvomaailmaan. Asfalttia oli helppo hoitaa, joten kivetyksiä ja vanhoja kaupunkirakenteita purettiin viihtyvyyden kustannuksella. Toki kaupunkien väleillä on isoja eroja, mutta nykyisin kaupungit jopa kilpailevat siitä, kenellä on viihtyisimmät asuinalueet, puistot tai rantareitit”, kertoo Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi.

Viheralueet ovat kaupunkilaisille tärkeitä

Työnsarkaakin vielä on. Juuri siksi Viherympäristöliitto tarttui WHO:n viime vuonna julkaisemaan Urban green spaces: a brief for action -oppaaseen ja käännätti sen suomeksi, jotta asia saisi enemmän huomiota. Ilmastonmuutos, lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, kaupungistuminen, saasteet ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen asettavat yhteiskunnille valtavia haasteita. Viheralueiden avulla voidaan merkittävästi lisätä paikallista muutosjoustavuutta eli resilienssiä näihin haasteisiin vastaamisessa. Samalla saadaan hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia.

”Viheralueiden tulee sijaita lähellä, jotta niitä myös käytetään. Tutkimusten mukaan 300 metriä on ratkaiseva etäisyys, jotta viheralue aktivoi lähtemään kotoa liikkumaan. Ihmisen näkökulman lisäksi pitää muistaa, että kaupunkien viheralueet tarjoavat elinympäristöjä kokonaisille ekosysteemeille, kuten kasveille, hyönteisille ja linnuille”, Närhi sanoo.

WHO:n opas kehottaa kaupunkeja varmistamaan, että julkiset viheralueet ovat kaikkien ihmisten saavutettavissa ja jakautuneet tasapuolisesti eri kaupunginosiin. Närhi toivookin, että kaupungit ottaisivat asukkaat entistä paremmin mukaan alueiden suunnitteluun.

Harakan luontosaari
Harakan luontosaari on tärkeä viherkeidas kaupunkilaisille ja erityisesti koululaisille.

”Ihmiset haluavat olla mukana vaikuttamassa siihen, minkälainen lähiympäristöstä muotoutuu. Kaupunkien tulee myös tukea yhteisöllistä toimintaa vaikkapa antamalla julkisia paikkoja kaupunkiviljelykokeilujen käyttöön”, Närhi peräänkuuluttaa.

Teksti Jussi Palmén ympäristöministeriö
Kuvitus piirros Marianna Korpi ja kuva Riku Lumiaro SYKE

Kaikki Luonnon kirjon 1/2018 artikkelit