Iäkkäät nuoria huolestuneempia luonnosta – Professori: ”Vanhemmat nähneet muutoksen”

Uutinen 20.8.2018 klo 16.14

Laaja kyselytutkimus selvitti kesäkuussa suomalaisten luontosuhdetta. Roskaantuminen ja ilmastonmuutos ovat suomalaisten mielissä suurimmat uhkatekijät, mutta eri-ikäisten vastaajien välillä löytyi myös eroja.

Luonto ensin liikennemerkki

Yli 90 % suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Rakkainta luontoa meille ovat kodin lähistöltä löytyvät viheralueet ja oma piha. Tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön kesäkuussa tilaamasta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin laajasti suomalaisten luontosuhdetta.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten mielissä luontoamme uhkaa kaksi asiaa ylitse muiden: roskaantuminen ja ilmastonmuutos. Tulos heijastelee julkisuudessa viime vuosina paljon näkyneitä teemoja, arvioi Jyväskylän yliopiston ekologian professori ja resurssiviisausyhteisön johtaja Janne Kotiaho Luonnon kirjolle.

”Muovijäte on lyönyt mediassa voimakkaasti läpi viime aikoina ja ilmastonmuutos on ollut pinnalla jo pidempään. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on ollut paljon vähemmän esillä”, Kotiaho sanoo.

Kotiaho pitää roskaantumista ennen kaikkea globaalina ongelmana, vaikka kertookin keräävänsä joka kevät jätesäkillisen roskia lastensa kanssa lähitien varresta.

”Kyllä Suomessakin on edelleen porukkaa, jotka heittelevät roskia autonikkunoista, mutta onhan meillä roskaongelma ihan eri luokkaa kuin vaikka Meksikossa”, hän sanoo.

Professorin mukaan juurisyyt maailmanlaajuisille ympäristöongelmille löytyvät väestönkasvusta ja ihmisten kulutustottumuksista. Suoraan Suomen luontoa uhkaaviksi tekijöiksi Kotiaho nimeää lisäksi maa- ja metsätalouden ja rakentamisen.

”Maa- ja metsätalouden ekologisista haitoista ei Suomessa juuri puhuta, mutta MTT:n raportin mukaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä meillä raivattiin uutta peltoa edelleen lähes 100 000 hehtaaria. Pellon raivaus, kuten infrastruktuurin rakentaminenkin, hävittää alkuperäisen monimuotoisuuden lähes tyystin”, hän sanoo.

Graafi luontomme uhista

 
Globaali huoli ylittää kotimaan murheet

Tutkimuksen mukaan noin puolet (48 %) suomalaisista kokee olevansa huolissaan Suomen luonnon tilasta, mutta globaalin luonnon tilanteesta huolta kantaa jo yli kaksi kolmasosaa (78 %) vastaajista. Kaikkein eniten Suomen luonnon tilanne huolettaa yli 65-vuotiaita, joista 64 % kokee olevansa melko tai erittäin huolestunut. Alle 25-vuotiaista kotimaan luonnosta kantaa huolta vain 36 % vastaajista, mutta globaalin luonnon tilanteesta jo 73 %. Toisaalta iäkkäät murehtivat nuoria enemmän myös koko maapallon luonnon tilaa – 91 % yli 65-vuotiaista kertoo olevansa siitä huolissaan.

Tulosta voi pitää yllättävänä, sillä nuoria on totuttu pitämään ympäristöasioissa edellisiä sukupolvia tiedostavimpina. Kotiahon mukaan tulosta voi selittää niin sanottu shifting baseline -syndrooma, jonka mukaan uudet sukupolvet oppivat pitämään vallitsevaa tilaa normaalina.

”Nuorten kokemus ympäristöstä on lyhyt suhteessa vanhempiin. Vanhemmat ihmiset kykenevät vertaamaan nykytilaa siihen, mitä he ovat itse kokeneet vuosikymmeniä sitten, ja näin voivat paremmin nähdä muutoksen huonompaan. Muutoksen huomaaminen saattaa aiheuttaa huolta”, Kotiaho arvioi.

Graafi suomalaisten luontohuolesta

Kesäkuussa toteutetun kyselyn tilaajina toimivat ympäristöministeriö ja luonnon monimuotoisuuden parissa työskentelevä poikkihallinnollinen viestintäryhmä. Kyselyyn haettiin edustava otos eri-ikäisiä ja -taustaisia vastaajia kaikista Manner-Suomen 18 maakunnasta. Yhteensä 1008 henkilöä vastasi kaikkiin kysymyksiin. Kyselyn toteuttamisesta vastasi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhteistyössä CINT-kuluttajapaanelin kanssa.
 
Teksti: Jussi Palmén, ympäristöministeriö

Lisätiedot

Viestintäasiantuntija Jussi Palmén, ympäristöministeriö, p.  0295 250 219, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kaikki Luonnon kirjon 3/2018 artikkelit