Rovaniemen arktinen superviikko oli menestys

Uutinen 12.11.2018 klo 8.54
Presidentti Sauli Niinistö pitää avauspuhetta
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti Arktinen biodiversiteettikongressin avauspuheenvuoron, jossa hän mm. totesi “If we loose the Arctic we loose the Globe.” “We still have change to save the Arctic - and thus save the world.” Kuva Mike Muzurakis IISD Reporting Services.

Lokakuun toisella viikolla järjestettiin Rovaniemellä arktisten ympäristökokousten sarja, osana Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskautta. Yhteisponnistuksella syntyneistä tapahtumista jäi päällimmäisenä mieleen valtava tahto ainutlaatuisen arktisen luonnon suojelemiseen.

Viikko alkoi nuorten omalla Arctic Youth Summit -kokouksella, jatkui Arktisen biodiversiteettikongressin merkeissä ja päättyi arktisten maiden ympäristöministerien kokoukseen. Tapahtumiin osallistui yli 500 tutkijaa, asiantuntijaa, virkamiestä, alkuperäiskansojen edustajaa ja poliittista päätöksentekijää eripuolilta arktista aluetta ja ympäri maailmaa, yhteensä 26 maasta. Tapahtumat onnistuivat yli odotusten, ja Arktinen neuvosto, arktisen luonnonsuojelun työryhmä CAFF ja Suomi saivat erityistä kiitosta järjestelyistä.

Arctic Youth Summit nosti esiin nuorten huolen ilmastonmuutoksesta

WWF ja Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmä CAFF kutsuivat 35 nuorta eri puolilta maailmaa Rovaniemelle viikon mittaiseen tapaamiseen. Paikalle saapui alkuperäiskansojen edustajia niin Siperiasta, Alaskasta, Kanadasta, Grönlannista kuin Pohjoismaista. Mukaan saatiin pohjoisesta luonnosta kiinnostuneita nuoria myös muualta maailmasta.

Lapin luonto ja tapaamisen teemat saivat nuoret innostuneiksi. Saapumispäivänä ensilumi satoi Rovaniemelle. Myös monen unelma nähdä revontulia Suomen Lapissa toteutui viikon aikana peräti kahtena iltana.

Nuoret ryhmäkuvassa
Arktisen alueen nuoret olivat innossaan tapaamisesta ja Lapin luonnosta. Kuva Riku Lumiaro

Ilmastonmuutos ja arktisen luonnon tulevaisuus huolestutti nuoria. Monet olivat jo nähneet muutoksia ympäristössään. Kevät tulee aikaisemmin ja talvi on muuttunut epäennustettavaksi. Keskellä sydäntalvea saattaa olla pitkiäkin lauhoja jaksoja, jolloin jäillä liikkumisesta tulee vaarallista.

“Kotikyläni on kokenut ilmastonmuutoksen vaikutukset monella tapaa. Muun muassa eroosio on lisääntynyt. Eroosion takia yhteisömme on tulevaisuudessa muutettava muualle”, kertoi 18-vuotias inuiitti Gabriel Stenek, joka on kotoisin Shishmarefin kylästä Alaskasta.

Viikon aikana nuoret työstivät Arktiselle neuvostolle julistuksen, jonka he esittivät paikalla olleille arktisten maiden ympäristöministereille. Julistus alkoi norjansaamelaisen Juhán Niilan joiulla, kertoi nuorten elämästä ja unelmista sekä päättyi videoon, jossa nuoret kertovat omin samoin huolensa arktisen luonnon tulevaisuudesta.


 Arctic youth urge leaders to integrate the youth voices into decision making
 

 

Arktinen biodiversiteettikongressi lähetti selvän viestin päätöksentekijöille

Kahden vuoden välein järjestettävä Arktinen biodiversiteettikongressi on kasvanut suurtapahtumaksi. Tänä vuonna Suomen järjestelyvastuulla olevaan tapahtumaan eivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan, vaikka kongressi oli levittäytynyt kolmeen vierekkäiseen rakennukseen. Arktinen luonto kiinnostaa eri puolilla maailmaa – yli 400 osallistujan joukossa oli vieraita aina Australiasta asti.

Rovaniemen Teatterin kotipaikka Lappia-talo ja kaupungin muut keskeiset rakennukset tarjosivat erinomaiset puitteet kongressille ja sen sivutapahtumille. Pääteemoja olivat ilmastonmuutos, ekosysteemit, luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistaminen, arktiseen luontoon kohdistuvat uhat ja paineet, suojelualueet sekä tieto ja tietoisuus. Osana kongressia järjestettiin kaikille avoin elokuvailta tiedekeskus Akrtikumissa, jossa nähtiin pysäyttäviä dokumentteja arktisesta luonnosta ja alkuperäiskansojen elämästä.

Paneelikeskustelu
Paneelikeskustelu arktisen luonnon tulevaisuudesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kuva Mike Muzurakis IISD Reporting Services.

Tutkijoiden ja alkuperäiskansojen edustajien havainnot ja sanoma oli hätkähdyttävän yksimielinen: ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kaikkialla niin meriympäristössä kuin maaekosysteemeissä. Esimerkiksi arktisen jään sulamisesta kärsivät jääkarhun sijasta kaikkein eniten pohjoiset valaat, sarvi-, maito- ja grönlanninvalas, jotka altistuvat miekkavalaan saalistukselle. Jää on tähän saakka antanut niille suojaa merten huippupetoa vastaan.

Poronomistaja kertoo porotalouden muutoksista
Ruotsinsaamelainen Mikael Kuhmonen kertoi
poronhoidon vaikeuksista yhteiskunnan
muutosten keskellä. Kuva Mike Muzurakis
IISD Reporting Services.

Tundralla puolestaan havaitaan jo eteläisiä sinne kuulomattomia eläin- ja kasvilajeja. Siperiassa monin paikoin kettu on pystynyt levittäytymään puuttomalle tundralle ilmaston lämpenemisen seurauksena. Jamalin niemimaalla Luoteis-Siperiassa ensimmäinen ketun pesintä havaittiin vuonna 2010, ja sen jälkeen kettuhavainnot ovat lisääntyneet ja naalit vähentyneet. Petojen kasvanut määrä näkyy arktisten kahlaajien vähenemisessä niin Pohjois-Amerikassa kuin Siperiassa.

Kongressin avannut presidentti Sauli Niinistö totesi puheessaan, että arktisen alueen säilyttäminen on kohtalonkysymys koko maapallon kannalta, sillä arktisen luonnon muutoksilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Kongressin päätöspuheessa YK:n ympäristöohjelman alaista suojelukeskusta johtava Neville Ash painotti, miten tärkeää arktisen luonnon ja elämän puolesta on puhua yhdessä. Vain näin se tulee kuulluksi YK:ssa ja muilla poliittisilla areenoilla. Mikään muu ole varmaa kuin muutos – ja tuo muutos tulee näkymään erityisen selvästi arktisessa luonnossa, Ash kiteytti.

Nokipäästöt esillä ympäristöministerikokouksessa

Samaan aikaan Rovaniemellä kokoontuivat myös arktisten maiden ympäristöministerit – ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Arktikumiin oli saapunut ministereitä ja korkean tason edustajia kahdeksasta Arktisen neuvoston jäsenmaasta, kuudesta arktisesta alkuperäiskansajärjestöstä sekä tarkkailijamaista.

Kokouksen tärkeimpiä puheenaiheita olivat luonnon monimuotoisuus, saasteiden torjunta ja ilmastonmuutos. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raportti 1,5-asteen lämpenemisen vaikutuksista verrattuna 2-asteeseen oli viikon kuumimpia puheenaiheita niin kokoushuoneissa kuin käytävillä.

Raportin mukaan arktinen alue lämpenee 2–3 kertaa nopeammin kuin muu maapallo keskimäärin. Monet maat toivatkin esille kansallisia tekojaan kasvihuonekaasujen ja mustan hiilen eli noen päästöjen vähentämiseksi. Samalla vedottiin toimien vauhdittamisen puolesta. Nokipäästöjen vähentäminen on tehokas ja verrattain nopea keino ehkäistä ilmaston lämpenemistä, sillä puhdas lumi ja jää heijastavat paremmin auringon valoa ja lämpöä. Vastaavasti likainen lumi kiihdyttää sulamista ja ilmaston lämpenemistä.

Linnunpönttötalkoot
Arktisen ympäristöministerikokouksen osallistujat signeerasivat linnunpönttöpajan tuotoksia ripustettavaksi pohjoisiin kasallispuistoihin. Kuva Mike Muzurakis IISD Reporting Services.

”Voimme vähentää nokipäästöjä uudistamalla voimalaitoksia, lopettamalla soihdutuksen kaasun- ja öljyntuotannossa ja siirtymällä puhtaisiin polttoaineisiin meriliikenteessä”, sanoo kokouksen puheenjohtajana toiminut asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Suomi nosti kokouksessa esille myös tarpeen arktisen avomeren suojelualueen perustamiseksi. Tavoitetta on tarkoitus edistää Arktisen neuvoston jatkotyössä yhdessä muiden maiden kanssa.

Ympäristöministerikokous toteutettiin ulkoministeriön ja WWF Suomen kehittämän ympäristövastuullisen kokouksen konseptin mukaisesti.



Teksti: Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus ja Jussi Palmén ympäristöminiteriö

 

Lisätiedot

Arctic Youth Summit -tapaaminen
Viestinnän asiantuntija Antti Haavisto, WWF, p. 040 845 6842, etunimi.sukunimi@wwf.fi

Arktinen biodiversiteettikongressi
Ympäristöneuvos Aulikki Alanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 333, etunimi.sukunimi@ym.fi

Arktinen ympäristöministerikokous
Neuvotteleva virkamies Henna Haapala, ympäristöministeriö, p. 050 353 3894, etunimi.sukunimi@ym.fi

 

Linkit

Arktinen valokuvakilpailun satoa
Arktisen valokuvanäyttelyn parhaimmistoa oli ripustettu Lappia-talon aulaan. Kuva Mike Muzurakis IISD Reporting Services.

Kaikki Luonnon kirjon 4/2018 artikkelit