Suomalaisen metsäsuhde on moniarvoinen

Uutinen 19.11.2018 klo 14.29
Talvisella metsäretkellä
”Miehen kanssa metsäily ja erästely on meidän
parisuhteen ja nyt myös perheen henkireikä.
Tytär kantorinkassa ollut vauvasta asti mukana;
nyt kuvassa jo suorastaan konkarina
kanalinnustusretkellä Lieksassa äidin selässä.”
Kuva: Luston metsie-keruun kokoelma / Tuuli Paajanen.

Kantar TNS selvitti suomalaisten metsäsuhteiden tilaa. Vastaavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty koko väestöä edustavalla tavalla. Suomalaisista 75 prosenttia on erittäin tai melko paljon kiinnostunut metsästä. Sen sijaan neljä prosenttia ei tunne metsää kohtaan minkäänlaista mielenkiintoa. Naisille metsä on hieman tärkeämpi kuin miehille ja metsänomistajille hieman suuremmalle osalle kuin metsää omistamattomille.

Suomalaiset arvostavat metsää. Vain harvassa se herättää kielteisiä tunteita. Metsien luonnonmukaisuutta arvostetaan, mutta moni pitää tärkeänä myös niiden taloudellista hyödyntämistä.
Kaikissa metsäsuhteissa toistuu yhteisiä elementtejä. Kestävän kehityksen edistäminen, metsän hyvinvoinnista huolehtiminen, metsän tarjoamat mahdollisuudet poistaa stressiä ja olla oma itsensä ovat kaikille tärkeitä.

Kuusi tunnetyyppiä

Selvityksessä määritettiin kuusi metsään liittyvää tunnetyyppiä. Tyypit eivät kuvaa yksilöitä, vaan luokittelevat emootioihin ja tarpeisiin pohjautuvia suhteita metsään.

Energiselle seikkailijalle metsä on innovatiivinen virkistäytymisen lähde. Metsään liitetään energisyyden tunne, jota viestitään kokeilunhaluna ja rohkeutena. Metsä on itsensä haastamisen paikka, jossa voi kokea seikkailua. Metsää arvostetaan monipuolisena luonnonvarana. Tunnetyyppiä ilmenee noin 8 prosentissa suomalaisista metsäsuhteista.

Määrätietoiselle sijoittajalle metsä tuo taloudellista turvaa niin itselle kuin yhteiskunnalle. Henkilökohtaisesti suhde on hieman etäisempi kuin muissa tunnetyypeissä. Metsään liittyy itsevarma ja jopa hallitseva tunne, joka ilmenee ulospäin omanarvon tuntoisuutena. Tunnetyyppiä ilmenee noin 11 prosentissa suomalaisista metsäsuhteista.

Harkitsevalle hyödyntäjälle metsät tarjoavat toimeentuloa ja virkistystä. Metsään liittyy osaava tunne, jota viestitään harkitsevuutena ja suunnitelmallisuutena. Taloudelliset, suojelulliset ja virkistykselliset arvot ovat tärkeitä. Tunnetyyppiä ilmenee noin 18 prosentissa suomalaisista metsäsuhteista.

Seesteiselle ylläpitäjälle metsä on pyhä paikka ja keskeinen osa suomalaisuutta. Metsää arvostetaan enemmän metsän itsensä vuoksi ja siksi metsän suojeleminen sekä virkistyskäyttö ovat hyvin tärkeitä. Metsiin liittyvä tunne on seesteinen ja luonnollinen, ja sitä viestitään rauhallisuutena ja lämpönä. Metsä tarjoaa mielenrauhaa, joka tulee parhaiten esiin monimuotoisen, luonnontilaisen metsän äärellä. Tunnetyyppiä ilmenee noin 25 prosentissa suomalaisista metsäsuhteista.

Pitkospuut metsään
Pitkospuut kutsuvat metsäretkelle. Kuva Riku Lumiaro.

Yhteisölliselle huolehtijalle metsä on kaikkien yhteinen ja se hoitaa sielua ja ruumista. Lähimetsä tarjoaa virkistäytymishetken arjessa läheisten ja perheen kanssa. Taloudellinen hyödyntäminen on hyväksyttyä, kunhan metsien suojeleminen otetaan vakavasti. Metsiin liittyvä tunne on tyytyväisyys ja yhteenkuuluvuus, joita viestitään hyväntahtoisuutena ja avoimuutena. Tunnetyyppiä ilmenee noin 23 prosentissa suomalaisista metsäsuhteista.
Huolettomalle haahuilijalle metsä on vapaa-ajanviettopaikka, jossa käydään kavereiden kanssa. Koska metsää saatetaan ihailla hieman kauempaakin, on vaikeaa valita taloudellisten ja luonnonsuojelullisten seikkojen välillä. Metsä synnyttää spontaanin innostuneen tunteen, joka ilmenee hauskanpitona. Rento ”haahuilu” metsässä tarjoaa hyvää fiilistä, joka virkistää arjessa. Tunnetyyppiä ilmenee noin 15 prosentissa suomalaisista metsäsuhteista.

Selvitys on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsämuseo Luston toteuttamaa Kestävästi metsäsuhteessa hanketta. Metsähallitus on hankkeessa mukana työpanoksella. Selvityksessä metsiin liittyviä merkityksiä, tunteita ja käyttäytymistä tarkasteltiin psykologisessa viitekehyksessä. Tulosten myötä nousee esiin tarve laajalle laadulliselle tutkimukselle, jolla tutkittaisiin tarkemmin suomalaisten suhtautumista metsiin ja niihin liittyvin monenlaisiin tavoitteisiin.

Teksti: Tuulikki Halla, Metsähallitus, Reetta Karhunkorva, Lusto - Suomen Metsämuseo, Sirpa Kärkkäinen, Suomen Metsäyhdistys ja Leena Paaskoski, Lusto - Suomen Metsämuseo

Hyvin hoidettua talousmetsää
Hyvin hoidettu talousmetsä on monien mielestä kaunis kun toiset pitävät enemmän luonnontilaisista metsistä. Kuva Riku Lumiaro.

Kaikki Luonnon kirjon 4/2018 artikkelit