Merenkurkun saaristo on toistaiseksi Suomen ainoa Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksytty luontokohde. Kuva: Tiina Hietikko-Hautala
Miltä kuulostaisi Kajaanin Ärjänsaari tai Helsingin Keskuspuisto UNESCOn maailmanperintökohteiden listalla? Muun muassa näitä ehdotettiin, kun suomalaisilta kysyttiin ideoita kohteista, jotka kannattaisi sisällyttää Suomen maailmanperinnön kansalliseen aieluetteloon.
Aieluettelo on kunkin maan ylläpitämä lista, jolta ehdotetaan paikkoja varsinaiseen UNESCOn ylläpitämään maailmanperintöluetteloon lähivuosien aikana. Seula on tiukka, sillä UNESCO hyväksyy mukaan ainoastaan kaikkein arvokkaimpia kohteita, jotka ovat kulttuuri- tai luonnonperinnöltään maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisia.
Osana kansallisen aieluettelon päivittämistä ympäristöministeriö ja Museovirasto järjestivät kuluneena kesänä kaikille avoimen kyselyn, jossa sai ehdottaa listalle uusia tai vanhoja kohteita. Vastauksia saatiin 178 ja niissä ehdotettiin kaiken kaikkiaan kuutisenkymmentä eri kohdetta. Ehdotusten kirjo oli ilahduttava.
Lentoasema, majakat ja suomalainen metsä koettiin huomion arvoisena
Turun Aurajokivarren ja Vanhan Porvoon kaltaisten monien tuntemien kulttuurimaisemien lisäksi vastaajat näkivät maailmanperintöstatuksen arvoiseksi muun muassa Malmin lentoaseman, Saimaan saariston ja Itämeren majakat. Olipa joku ehdottanut suojeltavaksi myös perussuomalaista miestä.
Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä arvioi, että osa ehdotuksista on huolellisesti harkittuja, osa intuitiivisemmin tuotettuja.
”Oulanka–Paanajärvi-kansallispuistot läheisine suojelualueineen ja Saimaan saaristot nousevat luonnonperinnön edustavuutensa puolesta ehkä muita korkeammalle. Vattajanniemeä ei aiemmilla kierroksilla ole ollut mukana. On hienoa, että alueen arvostus on noussut näin korkealle”, Flander sanoo.
Saimaan saaristoa Linnansaaren kansallispuistossa. Kuva Riku Lumiaro.
Kaikki kyselyssä annetut ehdotukset arvioidaan asiantuntijatyönä. Luonnonperintökohteet käydään läpi ympäristöministeriön ja Metsähallituksen yhteistyönä, ja Museovirasto tekee kulttuuriperintökohteista esityksen opetus- ja kulttuuriministeriölle. Aieluetteloon harkittavien kohteiden kehittämistä jatketaan kohteiden omistajien ja hallinnoijien kanssa.
Suomen päivitettyyn aieluetteloon valintaan korkeintaan neljä kohdetta, jotka voivat edustaa kulttuuri- tai luonnonperintöä. Luettelon kohteita esitetään Unescolle maailmanperintökohteiksi seuraavan 10 vuoden aikana.
Unescon maailmanperintöluettelossa on yli 1 000 kohdetta eri puolilta maailmaa. Vuosittain luetteloon on hyväksytty noin 20–30 uutta kohdetta.
Suomessa on tällä hetkellä seitsemän maailmanperintökohdetta, joista Merenkurkun saaristo on ainoa luontokohde. Kulttuuriperintökohteita ovat Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue ja Struven ketju.
Kesäkuun kyselyssä suomalaisten ehdottamat kohteet
Litokaira (Pudasjärvi ja Ranua)
Malmin lentoasema (Helsinki)
Kallenaution kestikievarimuseo (Juupajoki)
Kerimäen puukirkko (Kerimäki, Savonlinna)
Tapiola (Espoo)
Itämeren hylyt
Suomen evankelisluterilaisten seurakuntien sankarihaudat talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan uhreille
Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuri
Salpalinja (Suomen itärajan kunnat)
Saaristomeren paleogeologia (Brändö kommun / Åland, Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta)
Oulanka–Paanajärvi-kansallispuistot läheisine suojelualueineen (Kuusamo, Salla, Louhen piiri [Venäjä])
Suomen Asutusmuseo (Lapinlahti)
Liminganlahti-Olvassuo (Liminka, Hailuoto, Utajärvi, Pudasjärvi)
Kauppilan umpipiha (Laitila)
Suomen Vaivaisukot
Helsinki Congress Paasitorni, Helsingin Työväentalo (Helsinki)
Suomen kaksoisristikirkot
Vanha Porvoo
Alvar Aallon humaani moderni arkkitehtuuri
Olavinlinna (Savonlinna)
Saimaan saaristo
Seilin kirkkoniemi ja vanhan hospitaalin alue (Parainen)
Outokummun Vanha kaivos (Outokumpu)
Haapakosken Ruukki (Pieksämäki)
Toimelan palstapuutarha-alue (Helsinki)
Vanha ruutukaavan mukainen puutalokeskusta Kristiinankaupungissa.
Pyynikin harjuseutu (Tampere)
Pyynikki ja Pispala (Tampere)
Vattajanniemi (Lohtaja, Kokkola)
Kitkajärvi ja Kitkan Koutajoen vesistö ympärivöivine suojelualueineen yhdessä Oulanka-Paanajärvi kansallispuistoparin kanssa (Posio, Kuusamo, Salla, Louhenpiiri [Venäjä])
Puulaveden ja Mäntyharjun reitti (Kangasniemi, Hirvensalmi, Mäntyharju)
Vanha Hamina ja saaristokylät (Hamina)
Riuttalan Talonpoikaismuseo (Kuopio)
Suomen merimajakat
Harjavallan voimalaitos ja Satalinnan sairaala ympäristöineen
Helsingin Keskusmetsä (Ruskeasuo, Helsinki)
Suomen tukipilarikirkot
Siuronkoski ympäristöineen (Nokia)
Lappeenrannan Linnoitus (Lappeenranta)
Fennoskandian vihreä vyöhyke (Green Belt) ja lähialueiden suojelualueet ja rajavesistöt (Suomi, Venäjä ja Norja)
Olympiarakennukset ja -toiminnot (Helsinki)
Perussuomalainen mies
Laivanrakentajainkylä (Turku)
Pyhämaan Uhri kirkko (Pyhämaa, Uusikaupunki)
Lapinlahden entinen psykiatrinen sairaala ja sairaala-alue (Helsinki)
Pakasaivo (Muonio)
Tiutinen (Kotka)
Hämeen linna (Hämeenlinna)
Aulanko (Hämeenlinna)
Puijo (Kuopio)
Kallankari ja Ulkokalla (Kalajoki)
Vanha Vääksy (Asikkala)
Reumasäätiön sairaala-alue (Heinola)
Helsingin keskuspuisto (Helsinki)
Koli (Lieksa)
Espoon FK-Rata (Espoo)
Aurajokivarsi (Turku)
Tuusulanjärven taiteilijayhteisö (Tuusula ja Järvenpää)
Ärjän saari (Kajaani)
Suomalainen monimuotoinen metsä
Koskensaaren ruukkimiljöö (Petäjävesi)
Hotelli Kuusamon kota ja Kuusamon muut saamelaista arkkitehtuurista symboliikkaa sisältävät rakennukset
Sauna- ja avantouintipaikat
Teksti Alisa Vänttinen ja Jussi Palmén, ympäristöministeriö
Utön majakkasaaressa luonto ja kulttuuri kuikoistavat. Kuva Riku Lumiaro.
Kaikki Luonnon kirjon 3/2018 artikkelit