Uutinen 21.11.2017 klo 21.33
Kaupunkiviljely tuo luonnon lähelle nuorille ja vanhoille. © Laura Rautjoki / YHA kuvapankki
Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat nousseet vauhdilla ympäristöpoliittiseen keskusteluun Suomessa ja muualla Euroopassa. Kaupungistuminen johtaa usein luontoalueiden vähenemiseen ja pirstoutumiseen, ja kosketuksemme luontoon vähenee.
Toisaalta luonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille on saatu viime vuosina paljon uutta tietoa. Luonnossa oleskelun on todettu kohentavan mielialaa, lieventävän stressiä sekä laskevan verenpainetta.
”Ihmiset viettävät tutkitusti vähemmän aikaa sisätiloissa ja tietokoneruutujen äärellä, jos asuinympäristö on vihreä. Lisäksi monet harrastavat luonnossa liikuntaa, mikä edistää terveyttä monella tapaa”, sanoo akatemiatutkija Lasse Ruokolainen Helsingin yliopiston Biotieteiden laitokselta.
Luonnon hyvät mikrobit lisäävät vastustuskykyä
Luonnon terveysvaikutukset ulottuvat myös pintaa syvemmälle. Erityisesti länsimaissa luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja esimerkiksi astman ja allergioiden lisääntyminen yhdistetään toisiinsa.
”Luonnossa oleilu lisää ihmisen altistusta monipuoliselle mikrobistolle, mikä auttaa suojaamaan tulehdusperäisiltä sairauksilta, kuten allergioilta ja astmalta. Mikrobit ikään kuin kouluttavat ihmisen immuunijärjestelmää ja kasvattavat yleistä immunologista toleranssia”, sanoo Ruokolainen.
Luonnonläheisellä elämäntavalla ja maaseudulla on todettu olevan yhteys asukkaiden terveyteen. ”Venäjän Karjalassa allergioita esiintyy hyvin vähän, mutta vain noin 200 kilometrin päässä Suomen puolella niitä on runsaasti. Venäläisillä nuorilla on tutkitusti enemmän tulehdussairauksilta suojaavia bakteereja kehossaan kuin suomalaisilla. Tosin Venäjälläkin siitepölyallergia on yleistymässä elämäntavan länsimaistumisen myötä”, Ruokolainen kertoo.
Vuonna 2016 tehdyn asukasbarometrin mukaan suomalaisille tärkein asuinalueiden viihtyvyystekijä on sijainti- ja liikenneyhteydet, mutta heti toiseksi tärkein on luonnonympäristö. © StockSnap
Päiväkodit suunnannäyttäjinä
”Tutkimukset viittaavat siihen, että varhaislapsuuden luontoaltistuksella on kaikkein suurin merkitys terveydelle. Siten varsinkin vanhempien, mutta myös päiväkotien merkitys on suuri”, muistuttaa Ruokolainen.
Monet päiväkodit ovat jo tarttuneet haasteeseen. Luontoa toiminnassaan ja piharakennelmissaan hyödyntäviä päiväkoteja löytyy jo Tampereelta, Espoosta ja Lahdesta. Luonto voidaan tuoda keskelle rakennettua ympäristöä esimerkiksi kasvinviljelylaatikoilla, viherseinillä tai vaikka rakentamalla kokonaisia syötäviä puutarhoja. Pihapuut parantavat ilman laatua ja vaimentavat melua sekä tarjoavat tilaa kiipeilylle ja oleilulle. Lapset ovat itse mestareita keksimään uusia ja toimivia ratkaisuja.
Päiväkotien lähiluontokohteiden on sijaittava hyvin lähellä, tai ainakin helppojen kulkuyhteyksien päässä. Jo iso tie päiväkodin ja luontoalueen välissä voi estää lasten pääsyn luontoon. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun päiväkodeista noin puolet (541) sijaitsee yli vähimmäissuosituksen 300 metrin päässä metsästä. Pääkaupunkiseudulla puistot täydentävät kuitenkin olennaisesti metsien muodostamaa luonnon virkistysalueverkostoa. Näin on etenkin tiiviisti rakennetuilla alueilla.
Yli 300 metrin päästä metsästä sijaitsevat päiväkodit eri
yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä pääkaupunkiseudulla. SYKE
Muovimattojen tilalle villejä puistoja
Kaupunkiluonnon kasvillisuuden, maaperän ja lajiston tulisi olla luonnon monimuotoisuuden kannalta runsas. Pihojen ja leikkipuistojen hiekkakentät ja muovimatot eivät ole oikea suunta.
”Mitä enemmän jollakin alueella on erilaisia ekolokeroita, sitä monimuotoisempi on myös mikrobisto. Toisaalta pienikin puistoalue voi sisältää hyvin monimuotoista luontoa” muistuttaa Ruokolainen. ”Pitää kuitenkin ottaa huomioon, ettei pelkkä vihreän ympäristön olemassaolo välttämättä auta kovinkaan paljon, jos ei siihen oteta aktiivisesti kontaktia.”
Jotta kaupunkiluonto saadaan palvelemaan käyttäjiään mahdollisimman monipuolisesti, sen suunnittelussa tarvitaan lisää vuoropuhelua. Tulevaisuudessa kaupunkiluonnon suunnitteluun osallistuvat kaavoittajien ja arkkitehtien lisäksi luonnontieteilijät, terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaiset sekä joukkoliikenteen kehittäjät ja mikä tärkeintä: kaupunkiluonnon käyttäjät.
Luonto ja terveys vahvasti esillä YK:n ja Maailman terveysjärjestön agendalla
Luonnon monimuotoisuuden terveysvaikutusten eurooppalaiset asiantuntijat kokoontuivat Helsingissä 23.–25.10.2017 YK:n biodiversiteettisopimuksen ja Maailman terveysjärjestön (WHO) sihteeristöjen sekä suomalaisten asiantuntijatahojen järjestämässä työpajassa. Tapahtuma keräsi yhteen noin 60 asiantuntijaa 27 maasta.
Työpajan tavoitteena oli jakaa luonnon terveysvaikutuksia koskevaa tutkimustietoa, tunnistaa merkittävimmät uhkatekijät ja lujittaa alan asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Monissa esityksissä viitattiin siihen, miten luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, lisääntyvät epidemiat ja krooniset sairaudet voivat liittyä toisiinsa. Tilaisuudessa painotettiin viheralueiden merkitystä, luonnon mikrobitason hyötyjä sairauksien ennaltaehkäisyssä sekä ruokavalion terveysvaikutuksia.
Kokouksen viesti oli, että ymmärrystä luonnon terveysvaikutuksista tulee lisätä ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä jatkaa eri tasoilla. Lisäksi terveyteen ja biodiversiteettiin liittyvät toimet tulee sisällyttää kansallisiin biodiversiteettiohjelmiin ja -strategioihin.
Biodiversiteettisopimuksen tieteellis-tekninen työryhmä (SBSTTA-21) kokoontuu 11.-14.12. Montrealissa, missä Suomessa järjestetyn työpajan tulokset käsitellään ja suositukset hyväksytään.Tuloksia hyödynnetään edelleen biodiversiteettisopimuksen (CBD) COP-14 osapuolikokouksessa marraskuussa 2018.
Teksti: Riikka Paloniemi ja Hannele Ahponen, Suomen ympäristökeskus sekä Marina Von Weissenberg, ympäristöministeriö
Lisää aiheesta
Kaikki Luonnon kirjon 4/2017 artikkelit