Matti Nummelin kansainvälisessä kokouksessa edustamassa Suomea.
Karvamadon matka rantakalliolla voi olla yhtä upea luontoelämys, kuin sademetsän syke. Matti Nummelinin pitkällä uralla luonto on tarjonnut huippuhetkiä eri puolilta maailmaa.
"On ollut hienoa päästä näkemään läheltä, miten kehitysyhteistyöllä on pystytty suojelemaan eläviä luonnonvaroja ja niiden käyttöä. Kestäviä tuloksia saavutettiin muun muassa Perun Amazonialla, jossa yhteistyö alkoi Turun yliopiston tutkimushankkeena ja jatkuu edelleen kehitysyhteistyörahoituksen päätyttyäkin. Amazonian sademetsistä löytyy maailman rikkaimpiin kuuluva elinympäristöjen kirjo", ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja kertoo.
1990-luvun lopulla Perussa alkanutta hanketta pidetään yhtenä onnistuneimmista. Amazonialla saatiin suojeltua sademetsää, jossa hehtaarin alueella saattaa kasvaa jopa 300 eri puulajia. Suomalaiset ja perulaiset tutkijat olivat ajaneet alueen suojelua pitkään, mutta asia varmistui vasta Suomen silloisen Perun-suurlähettilään Mikko Pyhälän marssiessa presidentti Alberto Fujimorin puheille. Suurlähettiläs, presidentti ja kaksi turkulaisprofessoria piirsivät lopulta yhdessä suojelualueen rajaviivat kartalle.
Sademetsän mosaiikki verkkoon
"Luonnonsuojelun lisäksi vähennettiin paikallisten ihmisten köyhyyttä, mikä tietysti on kehitysyhteistyön päätehtävä. Kehitysmaiden köyhät ovat täysin riippuvaisia luonnon antimista. Luonnosta saadaan elinkeinot, rakennusmateriaalit, majojen kattoheinät, polttopuut, ruokaa ja lääkkeitä. Jos ihmisiltä riistetään elävät luonnonvarat, köyhyys ei vähene, vaan lisääntyy", Nummelin sanoo.
Turkulaiset tutkijat tekivät Amazonian metsistä myös tärkeän luokittelun, jonka avulla selviää, mitä osia sademetsästä voi hyödyntää kestävästi ja mitä ei. Amazonian alueen luonnonvaroista ja metsätyypeistä syntyi verkkoon kattava tietopankki. Yhteistyö ja opiskelijavaihto Turun yliopiston ja perulaisten tutkijoiden välillä jatkuu edelleen.
Kalankasvatusta Amazonissa.
"Amazon-joki kuljettaa Andien vuoristosta ravinteikasta lietettä sademetsän maaperään, osassa metsää ravinteita on runsaasti, osassa ei. Alueen ekosysteemi elää jatkuvasti, ja jokien uomat siirtyvät paikoiltaan. Ravinnerikkailla alueilla metsä pystyy uudistumaan hakkuun jälkeen."
1990-luvulla Nummelin oli mukana metsäntutkimushankkeessa Tansaniassa Metsäntutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa. "Tansaniassa opetin tieteen tekemistä ja osa oppilaistani eteni aina tohtoriksi asti. Hankkeen perintönä Luonnonvarakeskus LUKE tekee yhä yhteistyötä tansanialaisten tutkijoiden kanssa. Suomella on maailman metsien kartoitushankkeissa tarjolla kattava asiantuntijaverkosto. Esimerkiksi Luonnonvarakeskus LUKE on jo pitkään tuonut kehitysohjelmiin omaa osaamistaan."
Kansainvälisen työn huippuhetki liittyy Pariisin ilmastosopimuksen valmistumiseen. Nummelin neuvotteli EU:n puolesta ilmastosopimukseen osuuden, joka liittyy kehitysmaiden toimintavalmiuksien vahvistamiseen.
Ei ekonomiaa ilman ekologiaa
Maailman monimuotoinen luonto voi Nummelinin mukaan valitettavan huonosti. Ihmiset ovat hävittäneet omilla toimillaan lajien luonnolliset elinympäristöt. Lajien kato jatkuu, eikä yhtään kadonnutta lajia saada takaisin. Miten epäilijät voisi saada ymmärtämään, että ötököitäkin kannattaa puolustaa?
"Monimuotoisesta luonnosta saadaan monenlaista konkreettista hyötyä. Kylmän sodan aikana amerikkalaiset tekivät kokeita siitä, mitkä elinympäristöt selviäisivät parhaiten atomisodan tuhosta. Parhaiten pärjäsivät kaikkein monimuotoisimmat ekosysteemit. Tämä pätee myös nykyisiin uhkiin, ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin."
Matti Nummeliinilla puku päällä Fijin kokouksessa.
Nummelinin mukaan kaikki mitä tehdään, on tehtävä luonnon kantokyvyn pohjalta. "Yksikään toimi, joka johtaa lajien häviämiseen, ei ole järkevä. Tärkeintä ei ole suojelualueiden määrä vaan se, ettei luonnon kantokykyä ylitetä. Saavutusten mittaaminen ei tule olemaan helppoa myöskään Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteissa", Nummelin arvioi.
Luonnon hyväksi - maailman puolesta
Ulkoministeriön pitkäaikainen ympäristöneuvonantaja on jäämässä eläkkeelle helmikuun lopussa. Viimeisiä virkatehtäviä on tammikuun loppuun ajoittuva tapahtuma, joka juhlistaa Suomen 50-vuotista jäsenyyttä Kansainvälisessä luonnonsuojeluliitossa IUCN:ssä.
"On hienoa, että on olemassa IUCN:n kaltainen järjestö, jossa valtiot ja kansalaisjärjestöt toimivat rintarinnan, sillä sellaisen perustaminen tuskin enää onnistuisi. Luonnon monimuotoisuuden suojelussa järjestöllä on tärkeä tehtävä, ilman sitä työ olisi nykyistäkin hankalampaa. IUCN:n kautta myös kansalaisjärjestöt saavat äänensä kuuluviin", sanoo Suomen IUCN-komitean puheenjohtajana toimiva Nummelin.
Oman lapsenlapsen syntymän myötä tulevaisuus mietityttää. "Miksi ihmiset eivät ole aidosti huolestuneita siitä, mitä lapsemme menettävät luonnon köyhtyessä", Nummelin pohtii. Hänen mielestään monimuotoisuuden suojelussa on otettava huomioon tulevien sukupolvien oikeudet. "Tuhoamalla monimuotoista luontoa viemme heiltä mahdollisuuksia ja elämän edellytyksiä."
Matti Nummelin ottamassa pohjaeläinnäytteitä Kilpisjärvellä
Työ ötököiden parissa jatkuu ensi kesänä muun muassa Kilpisjärvellä. Alle kahden millimetrin kokoiset järven pohjaeläimet on tarkoitus nyppiä mikroskoopin alla ja katsoa, onko 40 vuoden aikana tapahtunut muutoksia tunturijärven eliöstössä. Monimuotoinen luonto kiittää.
Teksti Outi Einola-Head
Kuvat Matti Nummelin
Kaikki Luonnon kirjon 1/2018 artikkelit