Uutinen 23.8.2021 klo 17.04
Metsäsertifioinnilla pyritään osoittamaan, että metsiä hoidetaan ja käytetään kestävästi. Suomessa on käytössä kaksi metsäsertifiointijärjestelmää, FSC (Forest Stewardship Council) ja PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification). FSC ja PEFC ovat kansainvälisiä standardeja, joista Suomessa on käytössä kansalliset, määrävälein päivitettävät versiot. Molemmilla kansallisilla standardeilla tuorein päivityskierros käynnistyi vuonna 2019, ja päivitystyöt ovat nyt loppusuoralla. Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset osallistuivat ensimmäistä kertaa PEFC:n standardityöryhmän kriteerien päivitystyöhön tarkistuskierroksella 2019–2021.
Suomen PEFC on kattanut 2000-luvun alusta alkaen valtaosan Suomen talousmetsistä, mutta Suomen FSC:n kattama pinta-ala alkoi kasvaa vasta 2010-luvulla isojen metsäyhtiöiden sertifioinnin myötä.
Säästöpuuryhmä hakkuuaukiolla. Kuvat Riku Lumiaro.
FSC kattaa erityisesti metsäteollisuusyritysten metsiä, yhteensä noin 10 prosenttia Suomen talousmetsistä. FSC-sertifioitua metsämaata on noin 2,2 miljoonaa hehtaaria (FSC Suomi 2020). FSC:n kriteerit ovat monimuotoisuuden turvaamisen osalta huomattavasti vaativammat kuin PEFC:n kriteerit, ja FSC:n vaikutus monimuotoisuuteen on siten sertifioinnin kattamilla alueilla potentiaalisesti suuri (ks. esim. Punttila 2020).
Ekologisesta kestävyydestä tingittiin
PEFC puolestaan kattaa yli 90 prosenttia Suomen talousmetsistä. Sen potentiaalinen vaikutus talousmetsien luonnonhoitokäytäntöihin ja siten luonnon monimuotoisuuteen voisi olla huomattava. PEFC-sertifioitua metsää on 18,5 miljoonaa hehtaaria (PEFC Suomi 2021). PEFC:n kriteerit ovat luonnon monimuotoisuuden turvaamisen osalta kuitenkin vaatimattomat. Niitä on heikennetty huomattavasti kriteerien päivitysten yhteydessä. Tämän vuoksi PEFC:n ekologinen vaikuttavuus on jäänyt melko vähäiseksi.
Suomen kansallinen PEFC-standardi voisi olla monimuotoisuuden tilan parantamisen osalta vaikuttava. PEFC:n kansainvälinen standardi sisältää useita hyviä periaatteita ja tavoitteita ekologisen (monimuotoisuus, ilmastovaikutukset, vesistövaikutukset) ja sosiaalisen kestävyyden osalta.
Tekopökkelöillä pyritään nopeuttamaan lahopuun syntymistä.
Vaikka SYKE oli mukana PEFC-standardityöryhmässä kehittämässä sertifiointikriteereitä 2019–2021, ei kestävyysvaatimuksiin SYKEn näkemyksen mukaan kuitenkaan pystytty vastaamaan kunnolla eikä ekologinen kestävyys saavuttanut riittävää tasoa uudistetuissa kriteereissä tietyistä parannuksista huolimatta. SYKE ei näin ollen voinut antaa allekirjoituksellaan hyväksyntää kriteeristölle, vaan irtautui PEFC-standardityöryhmän työskentelystä. Myös ELY-keskukset vetäytyivät samoista syistä standardityöryhmästä. SYKE ja ELY-keskukset haluavat tästä huolimatta olla edelleen aktiivisesti mukana kestävän metsätalouden kehittämisessä.
Teksti ja lisätiedot
Vanhempi tutkija Pekka Punttila ja ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskus
Paluu etusivulle