Olemme epäonnistuneet luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa ja suojelemisessa, sillä luontokato jatkuu ja valitettavasti voimistuu edelleen sekä Suomessa että maailmalla. Ympäristöministeriö valmistelee luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden kääntämiseksi elpymisuralle uutta, vuoteen 2035 ulottuvaa luonnon monimuotoisuusstrategiaa. Strategian on määrä valmistua tulevana syksynä ja siihen liittyvän toimintaohjelman alkuvuodesta 2023. Strategia ja toimintaohjelma toimeenpanevat sekä parhaillaan neuvoteltavia YK:n biodiversiteettisopimuksen että EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita.
Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Emme valmistele kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ensimmäistä kertaa. Edellisen Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian (2012–2020) toimenpiteiden vaikuttavuus oli arvioinnin mukaan vaatimatonta. Tavoitteet olivat pääosin hyviä, mutta toimeenpanossa emme ole onnistuneet. Luontokatoa ei pysäytetä siirtämällä tavoitteita vuosikymmenestä toiseen, vaan vaaditaan toimia, jotka ovat vaikuttavampia kuin ennen. Mikä siis on toisin tällä kertaa?
Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan koko yhteiskunnan panos
Luontokatoa ei voida pysäyttää ilman perustavanlaatuista muutosta yhteiskunnan rakenteissa. Koska luontokato on vakava ongelma, on muutoksen tapahduttava nopeasti. Tätä muutosta kutsumme ekologiseksi siirtymäksi ja vain tällaisen siirtymän kautta on mahdollista puuttua luontokadon taustalla oleviin väestöllisiin, taloudellisiin, hallinnollisiin ja teknologisiin syihin. Ekologisen siirtymän tavoitteiden lisäksi strategia sisältää joukon luonnon tilaan liittyviä tavoitteita, jotka voidaan luokitella luonnon monimuotoisuuden suojeluun, kestävään käyttöön ja geneettiseen monimuotoisuuteen.
Lintukosteikkojen hoitaminen on tärkeä osa Helmi-hankkeen ennallistamistoimintaa. Kuvat Riku Lumiaro.
Strategian tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen ja heikkenevän kehityksen kääntäminen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteena on luontopositiivinen Suomi. Tämä positiivisuus ei kuitenkaan tarkoita vain mukavien ja helppojen luontotekojen tekemistä samalla kuin luontokatoa aiheuttava toimintamme jatkuu muuten ennallaan. Toimien on tuotettava kokonaisuutena positiivinen yhteisvaikutus. Joidenkin tavoitteiden osalta heikkenevää kehitystä ei ehkä pystytä riittävästi kääntämään, mutta eri tavoitteiden nettovaikutuksen on oltava positiivinen. Tämä edellyttää, että luontokadon välttämisen lisäksi on panostettava voimakkaasti luonnon tilan aktiiviseen parantamiseen.
Tavoitteilla ei ole merkitystä, ellei niihin johtaviin kustannusvaikuttaviin toimenpiteisiin panosteta
Strategiaa toimenpannaan toimintaohjelmalla, jossa määritellään toimenpiteet sekä niiden vastuutahot, aikataulu ja kustannukset mahdollisimman selkeästi. Lisäksi toimenpiteitä suunniteltaessa meidän pitää arvioida selkeästi, miten ne yhdessä johtavat kohti kokonaisvaikutuksiltaan selkeää luonnon tilan parannusta. Toimintaohjelman jatkuva seuranta ja arviointi on erityisen tärkeää. Mikäli haluttua edistystä kohti luontopositiivista Suomea ei tapahdu, on meidän oltava tästä avoimia ja muutettava toimia.
Ekologinen siirtymä ja luontopositiivisuus ovat uuden strategian ja toimintaohjelman tärkeitä ominaisuuksia, joiden toivomme lisäävän mahdollisuuksiamme päästä tavoitteisiimme tällä kertaa.
Luontopohjaiset ratkaisut kuten kaupunkipuron kunnostaminen ovat eräs keino ekologisen siirtymän jalkautuksessa.
Lopulta ehkä merkittävin muutos kuitenkin on, että suomalaiset tuntevat luonnon monimuotoisuutta ja luontokatoa paremmin kuin aikaisemmin ja aiheet ovat nousemassa aikaisempaa paremmin esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. Demokraattisessa yhteiskunnassa tämä on edellytys sille, että riittävä poliittinen paine asioiden muuttamiselle syntyy. Toisaalta samainen paine vaikuttaa esimerkiksi yritysten vastuullisuuspyrkimyksiin ja halukkuuteen tarttua riittävän vaikuttaviin toimenpiteisiin. Ekologinen siirtymä ei tule olemaan helppo, ja meidän on pidettävä huoli siitä, että se tehdään oikeudenmukaisella tavalla.
Strategiaa valmistellaan yhdessä
Luonnon monimuotoisuusstrategiaa valmistellaan yhteistyössä julkishallinnon, kansalaisyhteiskunnan sekä yksityisen sektorin kesken. Jatkamme sidosryhmäyhteistyötä läpi kevään, jotta saamme strategiaan mukaan mahdollisimman laajasti näkökulmia. Ilman kaikkien suomalaisten osallistumista tarvittaviin toimenpiteisiin emme tälläkään kertaa onnistu luontokadon pysäyttämisessä ja luonnon monimuotoisuuden kääntämisessä elpymisuralle.
Olemme kuitenkin optimistisia: tällä kertaa aika on oikea kohti luontopositiivista Suomea.
Ympäristöministeriö Luonnon monimuotoisuusyksikkö
Erityisasiantuntija Joona Lehtomäki, etunimi.sukunimi@gov.fi
Ympäristöneuvos Olli Ojala, etunimi.sukunimi@gov.fi
Lue aiheesta lisää
Paluu 3/2022 etusivulle