Uutinen 20.4.2017 klo 17.50
Punasotka on vähentynyt rajusti Suomessa. Vuosina 1992-2014 sen kanta taantui peräti 79 prosenttia.
© Antti Below
Kosteikkojen umpeenkasvua vähentävät toimet ovat paljon toivottu apu harvinaistuville vesilinnuille. Asiaa selvitettiin Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa vuosina 2003–2007 toteutetun Lintulahdet Life -hankeen seurantatutkimuksessa. Etenkin karjan laidunnus kosteikkojen rannoilla lisäsi huomattavasti sekä muutolla levähtävien että pesivien lintujen lukumääriä. Kunnostus kasvattaa yksilömääriä paitsi yleisillä mutta myös uhanalaisilla lajeilla, joita on nykyisin joka kolmas Suomen linnuista.
Avoimen alan lisääminen umpeenkasvaneilla kosteikoilla laidunnuksen, niiton ja ruoppauksen avulla lisäsi muun muassa puolisukeltajasorsien, kahlaajien, rantakanojen ja kaulushaikaroiden määrää. Kunnostus palautti kosteikoille myös naurulokkiyhdyskunnat, jotka tarjoavat pesiville sorsille elintärkeää suojaa petoja vastaan. Erityisesti Etelä-Suomessa kosteikot ovat linnustolle arvokkaita ja kunnostuksen myötä niiden linnustollinen arvo moninkertaistui. Kunnostuksen kustannusten arviointi paljasti jokaisen kunnostukseen käytetyn euron olevan hyödyksi.
Kosteikkolinnut uhanalaisia
Kosteikkolintujen elinolot ovat heikentyneet maailmanlaajuisesti. Sama suuntaus vallitsee myös Suomessa. Puolet Suomen sorsalinnuista ja lähes puolet kahlaajista on arvioitu uhanalaisiksi. Moni näistä lajeista kärsii erityisesti vesien rehevöitymisestä ja umpeenkasvusta. Jyrkästi tällä vuosituhannella taantuneita lajeja ovat esimerkiksi tukka- ja punasotka, jouhisorsa, heinätavi ja nokikana. Uhanalaisten lintujen lukumäärä on kasvanut maassamme myös kokonaisuudessaan. Vuonna 2000 uhanalaisia lintulajeja oli 35, vuonna 2016 peräti 87.
Kosteikkolajien uhanalaistuminen johtuu pääasiallisesti pesimäympäristöjen heikentymisestä. Sisävesillä ja rehevillä merenlahdilla on erittäin merkittäväksi uhanalaisuutta aiheuttavaksi tekijäksi osoittautunut liiallinen rehevöityminen. Tämä on johtanut vesilintujen ravinnon vähenemiseen, koska vesi on samentunut, ja runsastuneet särkikalakannat lisäävät kilpailua ravinnosta.
Kosteikot ovat linnuille tärkeitä myös pesimäajan ulkopuolella. Ne ovat monien vesilintujen, kahlaajien ja varpuslintujen välttämättömiä muutonaikaisia levähdys- ja ruokailualueita – myös Suomen kautta läpimuuttaville lajeille ja yksilöille. Ne ovat myös kaikkein suosituimpia lintuharrastuskohteita ja siksi virkistysarvoltaan tärkeitä.
Karjan laidunnus rannoilla lisää sekä pesivien että levähtävien lintujen lukumääriä kosteikolla. Kosteikot ovat myös kaikkein suosituimpia lintuharrastuskohteita ja siksi virkistysarvoltaan tärkeitä. © Petteri Lehikoinen
Kosteikkojen kunnostustarve suuri
Kosteikot ovat alati muuttuva ympäristötyyppi, ja umpeenkasvua tapahtuu vääjäämättä kaikilla kosteikoilla. Nykyään kosteikoita ei enää synny samalla tavalla kuin aikaisemmin, koska alueita on varattu muuhun maankäyttöön. Tämän takia olemassa olevien kosteikkojen suojelu ja hoito on välttämätöntä.
Kosteikkojen linnustollinen arvo on laskenut myös suojelualueillamme viimeisinä vuosikymmeninä. Linnuston suojeluarvon lasku on kuitenkin ollut hitaampaa kosteikoilla, joilla on suoritettu vähäisiä hoitotoimia mittavampaa peruskunnostusta. Merkittävä osa rehevistä vesistä riippuvaisista vesilinnuista keskittyy suojelualueille, joten näiden alueiden hoidolla ja kunnostuksella on suuri merkitys taantuvien vesilintujen tilanteen parantamisessa.
Kosteikkojen kunnostukselle on suuri tarve myös siksi, että Suomen kosteikkojen rooli vesilinnustolle kasvaa ilmaston lämpenemisen myötä. Monet vesilinnut saapuvat jo nyt Suomeen totuttua aiemmin ja poistuvat myöhemmin, joten ne viettävät aiempaa enemmän aikaa Pohjolassa. Jos kosteikot eivät pysty ylläpitämään nykyistä vesilinnustoa, voi vaikutus näkyä lintukantojen entistä voimakkaampana vähenemisenä. Ilmaston lämpenemisen on ennustettu kasvattavan myös vesistöjen ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä lisääntyvien sateiden takia, mikä korostaa entisestään kosteikkojen kunnostustarvetta.
Teksti: Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Petteri Lehikoinen, LUOMUS
Lisätietoa:
Counteracting wetland overgrowth increases breeding and staging bird abundances (Nature.com, Scientific Reports 7 (2017))
Kaikki 1/2017 Luonnon kirjon artikkelit