Uutinen 20.4.2017 klo 17.51
Laiduntavat lampaat hoitavat voimajohtoalueen maisemaa. © Katri Paananen
Voimajohtojen tarvitsemaa maa-alaa voidaan eri toimijoiden osaamisella ja yhteistyöllä hyödyntää monipuolisesti. Uusi Maanomistajan ideakortti -sarja kertoo, miten voimajohtoalueet voivat tarjota puitteet esimerkiksi riistan, pölyttäjien tai kosteikkolajiston elinympäristönä. Lisäksi voimajohtoalueiden käyttöä virkistysalueina ja maiseman monipuolistajina voidaan lisätä entisestään.
Suomen kantaverkko on Fingridin omistama sähkönsiirron runkoverkko, johon kuuluu noin
14 600 kilometriä voimajohtoja. Voimajohtojen alla on eri puolilla Suomea paljon maa-alaa, jonka maapohja ja puusto ovat maanomistajan omaisuutta. Maanomistajia on kymmeniä tuhansia.
”Voimajohtojen alla olevia maita hyödynnetään jo nykyisin monin tavoin. Tuttua on, että voimajohtoalueella voi ulkoilla, marjastaa, sienestää, viljellä ja laiduntaa. Hyviä tapoja voimajohtojen tarvitsemien maa-alueiden hyödyntämiseen on paljon, mutta alueiden käyttö voisi olla vielä yleisempää", erikoisasiantuntija Tiina Seppänen Fingridistä kertoo.
"Fingridissä on pohdittukin miten yhä useammasta voimajohtoalueesta eri puolilla Suomea saataisiin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen arvoalueita, perinnemaiseman vaalijoita tai ihmisten virkistäjiä”, hän jatkaa.
Ideakortit kannustavat maanomistajia voimajohtoalueiden hyötykäyttöön
Maanomistajan ideakortti -sarjan tarkoitus on kertoa mitä mahdollisuuksia voimajohtoalueiden käyttöön on, ja miten alueiden hyötykäyttöä voisi entisestään eri toimijoiden yhteistyöllä lisätä. Korttien aiheita ovat laiduntajat maiseman hoitajina, joulukuusen viljely, kosteikolla monimuotoisuutta, pelastetaan pölyttäjät, viljellen herkkuja tai silmäniloa, riistaeläimet tähtäimessä ja perinneympäristö, maiseman aarre. Korteissa annetaan käytännön vinkkejä idean toteutukseen, kerrotaan mitä toteutuksessa pitää ottaa huomioon ja mistä löytyy lisätietoa.
Avoimet voimajohtojen alustat soveltuvat hyvin esimerkiksi eläinpölytystä vaativien kukkivien kasvien kasvupaikoiksi. Nämä säännöllisesti raivattavat aukeat tarjoavat maitohorsmillaan ja vatukoillaan pölyttäjille upean kattauksen. Alueet soveltuvat hyvin myös tarhamehiläisten pönttöjen sijoituspaikoiksi, ja ne hyödyttävät samalla lähellä olevia pölytystä vaativia viljelmiä. Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä, joten pölyttäjien elinympäristöjen suojelu on tärkeää.
Myös kaavoittajille on laadittu opas, jossa kerrotaan, miten voimajohtoalueiden hyödyntämistä voidaan edistää kuntien maankäytön suunnittelussa. Pitkiä ja nauhamaisia voimajohtoalueita voidaan tarkastella esimerkiksi viherverkoston osana tai ne voivat luoda reittejä virkistysverkostoon. Sopivasti hoidettuna voimajohtoalueet rikastuttavat maisemakuvaa. Voimajohtoalueet on tärkeää ottaa viheralueiden luokituksen piiriin ja sovittaa niiden hoitotoimet kunnan muiden viheralueiden hoitoon.
Ideokortit innostavat maanomistajia voimajohtoalueiden entistä monipuolisempaan hyödyntämiseen. © Fingrid
Teksti: Hannele Ahponen, Suomen ympäristökeskus (SYKE). Jutun pohjana Fingridin tiedote.
Kaikki 1/2017 Luonnon kirjon artikkelit