Miten metsänomistaja saa tietoa metsänsä suojeluarvosta?

Uutinen 8.5.2019 klo 16.40
Rehevää kangasmetsää jossa on runsaasti lahopuuta
Monimuotoinen kangasmetsä sopii hyvin Metso-
kohteeksi. Kuva Jukka Ruutiainen.

Yksi keino löytyy Metsään.fi-palvelusta. Sieltä voi helposti tarkistaa onko omassa metsässä merkintää mahdollisesta soveltumisesta METSO-ohjelmaan. Näin kertoo myös uusi metsänomistajille ja metsäalan toimijoille suunnattu esite.

Erilaisten paikkatietoaineistojen perusteella jokaiselle metsikölle Suomessa on laskettu metsien monimuotoisuutta kuvaava arvo Helsingin yliopistolla kehitetyllä Zonation-ohjelmistolla. Laskennalla on haettu kohteita, joissa on lahopuustoa, vanhoja järeitä puita ja arvokasta lajistoa, ja joiden metsänkäsittelystä on kulunut pitkä aika. Alueen laajuus ja kytkeytyneisyys muihin luontoarvoiltaan merkittäviin metsiköihin on lisännyt kohteen arvoa laskennoissa.

Metsään.fi-palvelussa ”Mahdollisesti METSO-ohjelmaan soveltuva kohde” -merkintä on annettu kohteille, joiden Zonation-ohjelmistolla laskettu monimuotoisuutta kuvaava arvo on laskentahetkellä ollut Suomen parhaimmistoa.

”Metsänomistajalle se kertoo, että vapaaehtoinen suojelu voi olla mahdollista ja tarkemman selvityksen yhteydessä hän saa tietoa suojelun keinoista, korvauksesta sekä tilan kaikista suojeluun soveltuvista kohteista”, neuvoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta. ”Kaikki eivät vielä tunne METSO-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia ja merkintä voi herättää metsänomistajan kiinnostuksen suojelua kohtaan.”

Lisätietoja METSO-ohjelmasta ja METSO-asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät metsonpolku.fi-sivustolta

Metsään.fi-palvelu on metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden maksuton asiointipalvelu. Palvelun tuottaa Suomen metsäkeskus ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Metsään.fi-palvelun kautta kaikki metsänomistajat pääsevät tarkastelemaan oman metsätilansa tietoja.

Lisätietoa Zonation-ohjelmistosta Suomen ympäristökeskuksen sivuilla

Monimuotoista metsää
Taulakääpä lahoavassa koivunkannossa. Kuva Markus Sirkka YHA-kuvapankki.

Kaikki Luonnon kirjon 2/2019 artikkelit

 


  • Tulosta sivu