Uutinen 19.8.2019 klo 13.54
UPM julkisti uuden vastuullisuustavoitteensa YK:n biodiversiteettisopimuksen 14. osapuolikokouksessa Egyptissä marraskuussa 2018. Tavoitteena on parantaa metsäluonnon monimuotoisuuden tilaa yhtiön omistamissa metsissä Suomessa. UPM on toteuttanut omaa biodiversiteetin turvaamisohjelmaansa vuodesta 1998 lähtien. Uusi tavoite asemoi luonnon monimuotoisuuden biotalouden perustaksi, ja kutsuu kaikki yhteistyöhön kestävän biotalouden kehittämiseksi.
Sidosryhmätyötä talousmetsässä.
UPM:n keskeisin raaka-aine on puu. Yhtiöllä on Suomessa yli puoli miljoona hehtaaria omia metsiä. Vaikka merkittävä osa puusta hankitaankin yksityisiltä metsänomistajilta, omat metsät ovat tärkeä osa puunhankintaa. Omilla metsillä ja omalla taimitarhalla on merkitystä myös toiminnan kehittämisessä. Yhtiön metsät ovat oppimiskeskus, mistä halutaan siirtää hankitut nykyaikaiset metsänhoidon opit metsäasiakkaiden käytettäväksi edistyksellisinä metsäpalveluina ja metsästandardeina. UPM:n metsät ovat sekä FSC- että PEFC-sertifioituja.
UPM julkaisi vuonna 2018 tavoitteensa parantaa metsäluonnon tilaa samalla, kun huolehditaan tehokkaasta puuntuotannosta. Puuntuotanto on keskiössä tarjoten vaihtoehdon fossiilisille raaka-aineille. Tavoitteena on tuottaa puuta siten, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja sen tila paranee, metsät sitovat hiiltä, kierrättävät ja puhdistavat vettä, tuottavat sieniä ja marjoja sekä edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.
Biodiversiteetti jokapäiväisessä työssä
Silmälläpidettävä raidankeuhkojäkälä kasvaa
yleensä varttuneiden lehtipuiden epifyyttinä.
Suomessa UPM:n biodiversiteettiohjelma käynnistyi vuonna 1998. Toimintaohjelma perustui luonnonmetsien ja puuntuotantoon varattujen metsien väliseen vertailuun niiden keskeisistä eroista. Keskeisiksi eroiksi tunnistettiin lahopuun määrä ja laatu, puulajisuhteet, metsien rakenteellinen vaihtelu sekä avainbiotooppien tila. Juuri näihin keskitytään metsien käsittelyyn sisältyvien toimenpiteiden kautta
Lahopuun lisäämiskeinoja ovat säästöpuut ja säästöpuuryhmät sekä rantametsien ja avainbiotooppien suojelu.
Metsien ikärakenne on maisematasolla monipuolinen jo puuntuotannonkin tavoitteiden kannalta. Metsikkötasolla rakenteellista vaihtelua syntyy eri latvuskerroksista ja tiheysvaihteluista mm. riistatiheikköjen muodossa.
Puulajisuhteet monipuolistuvat siten, että havumetsiin tavoitteellaan koivua sekapuuna samalla, kun harvalukuisia lehtipuita suositaan säästöpuina.
Yhteistyöhankkeet
Yhteistyöhankkeet on pyritty valitsemaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta keskeisiin teemoihin. Tällaisia ovat mm. harjujen paahderinteet, paloympäristöt ja soiden ennallistaminen.
Lajihankkeissa opitaan ekosysteemistä yksittäisten lajien näkökulmasta. Sääksisäätiön kanssa kehitetty tekopesäverkosto ja pesämetsien käsittelyohjeet ovat esimerkki tällaisesta yhteistyöstä.
Metsien suojelu
Osa metsäkohteista jätetään pysyvästi metsien käytön ulkopuolelle. Näitä ovat avainbiotoopit, on paikannettu tähän mennessä 39 000 kappaletta. Yksityisistä suojelualueista laajin on Repoveden kansallispuiston yhteydessä suojeltu Aarnikotkan metsä, jonka pinta-ala 1500 hehtaaria. Muita suojelualueita on ovat mm. suojeluohjelmiin sisältyvät kohteet sekä 14 WWF:n perintömetsää eri puolilla Suomea.
Uusin hanke on tätä vuonna käynnistynyt uhanalaisten lahottajasienten siirtoistutus yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Helsingin yliopiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on edistää lahopuussa elävän lajiston palautumista metsäluontoon istuttamalla uhanalaisia lahottajasieniä yhtiön omien metsien lahopuukeskittymiin. Biodiversiteettiohjelmaa kehitetään yhteistyössä tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yksi keskeisistä kehitysalueista on luonnon monimuotoisuuden mittaaminen.
Biodiversiteetin tunnistaminen keskeiseksi ympäristöteemaksi ilmastonmuutoksen ohella on tärkeää. Oman toiminnan jatkuva parantaminen ja parhaiden käytäntöjen valtavirtaistaminen ovat keskeisiä yleisiä tavoitteita.
Teksti: Timo Lehesvirta, Kansainväliset metsäasiat, UPM
Kaikki Lauonnon kirjon 3/2019 artikkelit