Kukoistavat kosteikot ovat vesilintujen elinehto

Uutinen 10.2.2021 klo 8.14

Suurella osalla Suomen vesilinnuista ei mene hyvin. Ojitus ja kuivattaminen sekä järvien rehevöityminen ja umpeenkasvu ovat vähentäneet kosteikkoja, jotka ovat elinehto vesi-, ranta- ja kahlaajalinnustolle. Onneksi asiaan voidaan vaikuttaa kunnostustöillä, joita tehdään myös SOTKA-hankkeen parissa.

"Kunnostusten tulokset näkyvät kosteikoilla varsin nopeasti. Esimerkiksi Vähäjärven rantakosteikkojen kunnostukset Salossa valmistuivat viime elokuussa ja ensi keväänä siellä voi jo olla melkoista poikueiden vilinää", kertoo erikoissuunnittelija Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksesta. 

Riistakosteikko
Monimuotoinen riistakosteikko. Kuva Riku Lumiaro.

SOTKA-hankkeessa kosteikot kunnostetaan pääsääntöisesti patoamalla. Veden alle jäävä kasvillisuus tarjoaa ravintoa vesiselkärangattomille, jotka ovat puolestaan ihanteellista ravintoa vesilinnuille. Patoamisella voidaan jäljitellä majavatulvikkoja, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden huippupaikkoja.

Ennen ojituksia vesi viipyi soissa, metsissä ja rannoilla paljon nykyistä pidempään ja sorsanpoikasia uiskenteli tulva-alueilla. Nykyään kevättulva menee ohi nopeasti, joten entiset tulvaniityt ja kausikosteikot ovat kuivia poikueiden kuoriutuessa. Padotuissa kosteikoissa voidaan viivyttää tulvavesiä ja tarjota näin elinympäristöjä poikueille", Alhainen kertoo.

Vieraspetoja pyytämällä turvataan lintujen pesimärauha

Kosteikkojen katoamisen lisäksi vesilintuja uhkaavat vieraspedot, minkki ja supikoira. Tämän vuoksi SOTKA-hankkeeseen kuuluu myös vieraspetohanke, jossa kehitetään tehokkaita menetelmiä minkin ja supikoiran poistamiseksi luonnosta. 

"Vieraspetopyynti on olennaisen tärkeää, jotta kunnostustyöt eivät valu hukkaan. Yksikin minkki tai supikoira voi tuhota kunnostetulle kosteikolle palanneiden vesilintujen poikastuoton. Vesilinnut voivat myös jättää pesimättä, jos petoja vilistää ympäriinsä. Tavoitteena on turvata pesimärauha", kertoo projektipäällikkö Heidi Krüger maa- ja metsätalousministeriöstä. 

Punasotkapari
Voimakkaasti taantunut punasotka hyötyy pienpetovapaista rehevistä kosteikoista.

 SOTKA-hankkeessa kolmeen riistanhoitoyhdistykseen on muodostettu noin kymmenen hengen vieraspetojen tehopyyntiryhmiä, jotka on koulutettu pyytämään vieraspetoja linnustoalueiden läheltä sekä lintuvesien ympäriltä. Pyyntitoimintaa tuetaan kalustohankinnoin, ja toimintaa koordinoidaan ammattimaisesti Suomen riistakeskuksen toimesta.

"Metsästäjät ovat ottaneet hankkeen hyvin ja innostuneesti vastaan. He ovat myös päässeet hyvin pyytämään muun muassa kaupunkien ja metsästysseurojen alueille, joissa heidän ei tavallisesti ole mahdollista pyytää.  Pienpetopyynti tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden yhteisölliseen metsästykseen. Tämä on hieno mahdollisuus tehdä yhdessä hyvää luonnolle", vieraspetohankkeen suunnittelija Kari Karhula Suomen riistakeskukselta kertoo.

Kaikkia vieraspetoja ei kuitenkaan voida saada pois etenkään mantereelta, minkä vuoksi pienpetopyynnissä keskitytään erityisesti tärkeisiin lintuvesiin. Sen sijaan pitkän tähtäimen tavoitteena on saada vieraspedot jopa kokonaan pois ulkosaaristosta. 

"Supikoira ui pitkiä matkoja ja pääsee saaresta toiseen helposti. Tämän vuoksi supikoira on levinnyt jo Ahvenanmaalle asti. Saariston tyhjentämiseksi vieraspedoista Sotka-hankkeessa tehdään myös yhteistyötä luonnonsuojelualueilla käynnissä olevan vieraspetopoiston kanssa," Krüger sanoo. 

Yhdessä hyvää luonnolle

"SOTKA on ihana hanke, jossa on tekeillä paljon hyvää. On palkitsevaa, kun tehdyn työn jäljet näkyvät luonnossa nopeasti. Hanke myös yhdistää ympäristöpuolen ja metsästäjät, jotka tekevät töitä yhteisen päämäärän eteen. Tiedän jo useamman lintuharrastajan ja ympäristöihmisen", jotka ovat hankkineet metsästyskortin vieraspetopyyntiä varten, Krüger kertoo.

Kotiseutukosteikko
Tutustumista kotiseutukosteikkoon. Kuva Riku Lumiaro.

Maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hanke jatkuu vuoteen 2023 asti ja sen toimet ovat osa Helmi-ohjelmaa, joka ylläpitää Suomen luonnon monimuotoisuutta. 

"Tavoitteena on suunnitella 60 kosteikon kunnostus ja toteuttaa niistä vähintään 40 tämän hallituskauden aikana. Suomen riistakeskus vastaa käytännön työstä, joka on päässyt hyvin vauhtiin. Suunnitteluvaiheeseen on valittu 37 kohdetta ja yhdeksän kohdetta on jo toteutettu", Krüger toteaa. 

Lue aiheesta lisää

 

Paluu etusivulle

 

 


  • Tulosta sivu