Vihersilloista hyötyy laaja lajijoukko

Uutinen 18.5.2021 klo 9.06

Väylävirasto seurasi vuoden ajan eläinten liikkumista kymmenellä Etelä-Suomeen rakennetulla vihersillalla. Riistakamerakuviin tallentui kaikkiaan yksitoista luonnonvaraista nisäkäslajia. Vihersillat olivat erityisesti hirvieläinten suosiossa, mutta kuvia saatiin myös esimerkiksi ilveksistä ja jopa karhusta. Vihersillat ja muut eläimille suunnitellut kulkureittirakenteet auttavat lieventämään maiseman pirstoutumisesta aiheutuvia haittoja ja parantavat samalla liikenneturvallisuudetta.

Eteläisen Suomen päätiestön yli on rakennettu viitisentoista vihersiltaa eläinten kulkureitiksi. Silloilla kulkee tavallisesti kapea soratie esimerkiksi työkoneajoa tai jalankulkua varten, ja loppuosa siltakannesta on maisemoitu eläinten käyttöön istutuksin. Tarkoituksena on tarjota eläimille turvallinen tienylitysreitti eri tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa.

Ylikulkusilta
Vihersillat mahdollistavat eläimille turvallisen kulkureitin riista-aidatun moottoritien yli. Kuvassa vihersilta Loviisan ja Virolahden välisellä moottoritiellä (vt 7). Kuva Milla Niemi

Seurantahanke paljasti: vihersillat sorkkaeläinten suosiossa

Väylävirasto seurasi eläinten liikkumista kymmenellä vihersillalla riistakameroiden avulla. Vuoden mittainen seurantajakso loppui marraskuussa 2020. Riistakameraseurannan tulokset on nyt raportoitu Väyläviraston julkaisusarjassa.

”Vihersiltojen toimivuutta eläinten kulkureittinä ei ollut meillä selvitetty aikaisemmin systemaattisesti tässä laajuudessa”, ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen Väylävirastosta taustoittaa tutkimusta.

Eläinten tekemiä ylityksiä dokumentoitiin seuranta-aikana yli kaksituhatta. Suurin osa ylityksistä oli pienten sorkkaeläinten eli valkohäntäpeurojen (valkohäntäkauriiden) tekemiä. Myös hirvet ja metsäkauriit liikkuivat silloilla säännöllisesti. Kaikilta vihersilloilta saatiin kuvia myös keskikokoisista nisäkkäistä, joskin käytetty seurantamenetelmä todennäköisesti tuotti aliarvion niiden tekemien ylitysten määrästä.

Hirvi ylikulkusillalla
Vaikka urosten osuus korostui hirvieläinten tekemissä vihersiltojen ylityksissä, myös vasalliset naaraat käyttivät siltoja. Kuvassa valkohäntäpeuranaaras johdattaa vasansa tien yli Heinolan kapeaa vihersiltaa myöten.

Monipuolinen käyttäjäkunta

Vihersillat kelpaavat kulkureitiksi monille maata myöten liikkuville nisäkkäille ja joissakin tapauksissa jopa sammakkoeläimille. Myös joidenkin lintu- ja lepakkolajien tiedetään hyödyntävän vihersiltoja liikkuessaan. Pienille ja lyhyitä matkoja liikkuville eläimille vihersillat eivät välttämättä ole kulkureitti vaan kotialue, ja kasvillisuudesta riippuen silloilla voi elää myös monipuolinen hyönteislajisto.

”Tässä selvityksessä keskityimme suurikokoisiin nisäkäslajeihin, mutta maailmalla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että vihersiltoja hyödyntää parhaimmillaan hyvinkin monipuolinen lajijoukko”, vihersiltojen seurannan toteutuksesta vastannut asiantuntija Milla Niemi Latvasilmu osk:sta kertoo.

Lajikohtaiset vaatimukset vaihtelevat

Eri eläinlajeilla on osin toisistaan poikkeavia vaatimuksia vihersiltojen rakenteiden ja esimerkiksi suojaavan kasvillisuuden suhteen. Esimerkiksi hirvieläinten tiedetään suosivan väljiä rakenteita. Jotkut lajit puolestaan ovat herkkiä ihmisen aiheuttamalle häiriölle. ”Varsinkin suurpedot saattavat vältellä rakenteita, joiden lähellä on vilkasta ihmistoimintaa”, Niemi toteaa.

Ilves ylittää moottoritietä
Ilvekset käyttivät seurantajakson aikana kahdeksaa siltaa kymmenestä. Lähes kaikki ilvesten tekemät ylitykset tapahtuivat myöhäisen illan ja varhaisen aamun välissä.

Hyötyjä sekä yksilö- että lajitasolla

Vihersillat ja erilaiset alikulut muun muassa vähentävät eläinten liikennekuolleisuutta sekä pienentävät tien eri puolilla elävien eläinpopulaatioiden isoloitumis- eli eristymisriskiä. Oikein sijoitetut vihersillat toimivat osana ekologista verkostoa ja pitävät osaltaan yllä maiseman kytkeytyvyyttä.

Nyt valmistuneen selvityksen tuloksia tullaan käyttämään Väylävirastossa tien ja radan suunnitteluohjeiden kehittämisessä, mutta toiveena on niiden laajempikin hyödyntäminen. ”Vihersiltojen ja muiden eläinkulkureittien tarve tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa jo maakuntakaavatasolla, jotta rakenteista saataisiin täysimittainen hyöty”, Marketta Hyvärinen muistuttaa.

Lue aiheesta lisää

 

Paluu etusivulle


  • Tulosta sivu