Uutinen 18.5.2021 klo 13.42
Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peuran villi alalaji, joka elää vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Yli puolet maailman noin 5000 metsäpeurasta elää Kainuun ja Suomenselän alueella. Suomenselän metsäpeurakanta on saanut alkunsa palautusistutuksesta nelisenkymmentä vuotta sitten. Palautuksen tarkoituksena on ollut varmistaa metsäpeuran säilyminen Suomen lajistossa, ja tavoite on toteutunut hyvin.
Metsäpeura Kuhmossa. Kuva Ari Meriruoko, Metsähallitus.
Suomenselän alueen metsäpeurat ovat viime vuosina jo levittäytyneet Oulujärven länsipuolelta pohjoiseen päin, lähelle poronhoitoalueita. Laji voi risteytyä kesyporon kanssa, joten metsäpeuran perimää suojellaan estämällä lähempi tuttavuus.
Aita esteeksi?
Metsähallituksella on vastuu kannan perimän turvaamisesta. Kainuussa metsäpeuran ja poron kohtaaminen on pyritty estämään Kuhmon ja Suomussalmen rajalla kulkevan, 90 km pitkän aidan avulla. Ihmisten liikkumisen mahdollistavat noin sata porttia ja veräjää, mutta aita risteää myös säännöllisesti liikennöityjen teiden kanssa. Peura-aitaan on rakennettu risteyskohtiin peuraestesiltoja, joiden kansi on harvaa putkirakennetta. Sorkkaeläimet eivät mielellään lähde ylittämään liukkaita putkirakenteita, joiden alla on tyhjä tila, mutta metsäpeuroja ja poroja kulkee silti joskus siltojen kautta ja avoimeksi jätetyistä porteista.
Nyt selvitetään, voisiko aita olla avuksi myös Pohjois-Pohjanmaalla. Metsähallituksen Eräpalvelut on aloittanut esiselvityksen aidan edellytyksistä ja vaikutuksista Ylikiimingin, Utajärven ja Puolangan alueella. Esiselvitys on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Metsäpeuran perimän turvaaminen 2020–2022 -hanketta.
Metsäpeuraaita ja peuraestesilta Suomussalmella. Kuva Riku Lumiaro.
Esiselvityksessä käydään läpi mahdollisen aidan ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa tärkeintä on kuulla paikallisten sidosryhmien mielipiteet, joita kerätään kyselyjen ja työpajojen avulla. Lisäksi haastatellaan luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijoita ja hyödynnetään Luonnonvarakeskuksen keräämää tietoa metsäpeurojen liikkumisesta. Työ valmistuu vuoden 2022 puolella.
Selvityksen aluksi keväällä ja kesällä 2021 tehdään mm. analyysi metsäpeurojen kesäelinympäristöistä ja karttatarkastelu otollisista talvehtimisalueista sekä sidosryhmien edustajien teemahaastattelut. Seuraavana on vuorossa maaston paikkatietoanalyysi aidan rakentamisen teknisistä haasteista ja mahdollisuuksista.
Teksti: Tiina Grahn Metsähallitus
Paluu etusivulle