Uutinen 10.2.2022 klo 11.08
Haapajärven kaupunki toteutti suon ennallistamishankkeen Kunta-Helmi -rahoituksen avulla. Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta sekä edistää vesiensuojelua ja hiilensidontaa aktiivisilla suojelu-, ennallistamis- ja luonnonhoitotoimilla. Kunta-Helmin turvin ennallistetaan ensisijaisesti kuntien omistamia maita.
Ilmastotyön edelläkävijäkuntien Hinku-verkostoon kuuluva Haapajärven kaupunki oli mukana Suomen ympäristökeskuksen vetämässä VÄRE-hankkeessa. Hankkeen asiantuntijat kertoivat soiden ennallistamisen hyödyistä ja uudesta ympäristöministeriön KuntaHelmi-avustushausta. Kaupungilla virisi nopeasti ajatus oman ennallistamishankkeen toteutuksesta. Motivaationa oli kaupungin halu huolehtia luonnon monimuotoisuudesta. Kaupungin metsien hoidosta vastaavalta metsänhoitoyhdistykseltä Kala-Pyhältä kysyttiin saman tien ennallistamiseen sopivia alueita.
Haapajärven Raatorämeen ennallistamista. Kuvat Risto Rönkkö.
”Kohteita löytyi kolme vähän erilaista. Näistä Raatorämeen katsottiin soveltuvan parhaiten ennallistettavaksi”, muistelee Haapajärven tekninen johtaja Vesa Savolainen parin vuoden takaista päätöstä.
Raatoräme oli ojitettu 1960-1970 -luvuilla, mutta puiden kasvu ei ollut niin tuottoisaa, että metsätaloutta olisi kannattanut jatkaa. Ojien kunnostamisesta olikin luovuttu jo ennen ennallistamispäätöstä. Ennallistamisen tavoitteena oli nopeuttaa ihmisen muuttaman ekosysteemin palautumista luonnontilan kaltaiseksi: sen myötä suon metsätalouskäyttö päättyi lopullisesti.
Raatoräme on pääasiassa isovarpurämettä, joka on tavallisin rämetyyppimme. Luonnontilaisena maisema on avara, kitukasvuista mäntyä kasvava. Erilaiset varpulajit, kuten juolukka, suopursu, vaivaiskoivu, variksenmarja ja kanerva, hallitsevat kasvillisuutta. Saroja ja tupasvillaa esiintyy paikoin varpujen joukossa ja mättäiltä voi löytyä myös hillaa.
Kunta-Helmi -rahoituksen haku sujui Savolaisen mukaan yllättävänkin jouhevasti. Metsänhoitoyhdistys Kala-Pyhä laati suunnitelman ja toteutti ennallistamistyöt 31 hehtaarin alueella vuonna 2020. Puiden korjuussa hyödynnettiin lumista ja jäistä aikaa, kun maan kantavuus oli hyvä. Ojat saatiin tukittua ja padottua keväällä ajoissa ennen tulvia. Puusta saadut myyntitulot käytettiin kaupungin omarahoitusosuuteen.
Ennallistettua Raatorämettä.
Suo on ollut ojitettuna 50 vuotta, eikä palautuminen edes avustettuna käy käden käänteessä. Luontaisen kasvillisuuden palautumiseen menee joitain vuosikymmeniä. Suon vesitalous palautui kuitenkin heti ennallistamistöiden valmistuttua, mikä on edellytys suokasvien paluulle ja vesistöjen puhtaana säilymiselle.
Mutta miltä suolla nyt näyttää? ”Eihän siellä kovin merkittävää muutosta ole vielä tapahtunut, aika lailla aavalta ja lumiselta näyttää. Mutta metsähoitoyhdistyksen loppuraportissa todettiin, että teeret olivat palanneet kevätsoitimelle hetimiten”, Savolainen iloitsee.
Teksti: Tutkija Mari Annala ja tutkimusinsinööri Teemu Ulvi, Suomen ympäristökeskus
Lisätietoa
Paluu etusivulle