Suomen suurin lajitempaus kartoitti satoja lajeja

Uutinen 15.8.2017 klo 10.19
Qvidjan kartanon pihamaa
Qvidjan kartanon pihalla lajikartoittajat ja vieraat juttelivat luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä ja luontohavainnoistaan.

Paraisilla Suomen vanhimman Qvidjan kartanon alueella selvitettiin heinäkuun lopussa vuorokauden ajan lajikirjoa yli 40 asiantuntijan voimin. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman monta kartanon alueella esiintyvää lajia. Tempaus oli toinen kattava lajistokartoitus Suomessa, maailmalla Bioblitz-toiminta aloitettiin vuonna 1996 Washingtonin Kenilworth Aquatic Gardensissa.

Bioblizin aikana asiantuntijoiden johtamat 17 lajiryhmää työskentelivät itsenäisesti maastossa etsien sieniä, kasveja ja eläimiä. Tapahtuma oli avoin myös yleisölle, mukaan luontoon pääsi opastettujen ryhmien mukana. Kartanon päärakennuksella järjestettiin tietoiskuja luonnosta ja löydetyistä lajeista sekä kartanon linnarakennukseen pääsi tutustumaan. Paikallinen ruokarekka ja maaseutuyrittäjät myivät välipalaa ja juotavaa. Tunnelma oli kesäisen innostunut, vaikka aamuyöstä lajiasiantuntijoita jo hieman väsyttykin.

Yleisöä opastetulla kasviretkellä
Yleisöä lähdössä opastetulle kasviretkelle.

Paljon mielenkiintoisia lajeja löytyi

Lajiryhmät löysivät monia harvinaisia sieniä, kasveja ja eläimiä. Keskikesä ei ole oikein limasienten esiintymisaikaa, mutta mm. sudenmaito ja parnanvoi havaittiin. Putkilokasveista lehtopalsami ja kartiokanankaali sekä sammalista korpihohtosammal ja luutasammal olivat kiintoisia lajeja alueelle. Hyönteisten määrittäminen on vielä kesken, pistiäisistä voisi mainita törmäkultiaisen ja punamuurarimehiläisen.

Lajikartoittajat työn touhussa
Harvinainen neulasmaatähti innosti luontokartoittajat joukolla kuvaamaan.

"Roopeludetta ei tarvinnut etsiä merta edempää. Kartoituksen aikana etupäässä luteita ja kovakuoriaisia etsinyt ryhmä koki mukavimman yllätyksen, kun Veli-Matti Mukkala löysi kartanon talousrakennusten tuntumasta roopeluteiden esiintymän. Hauskan nimen omaava laji elää haisukurjenpolvella ja se on melko vastikään levinnyt Suomeen etelästä käsin. Roope on tyypillinen hyönteismaailman ilmastopakolainen.”, iloitsi johtaja ja entomologi Petri Ahlroth Suomen ympäristökeskuksesta lajikartoitustapahtuman päätteeksi.

Alustavia tuloksia lajiryhmittäin
-    Limasinet 14
-    Sienet 21
-    Jäkälät noin 80
-    Sammaleet noin 200
-    Putkilokasvit 256
-    Heinäsirkat 1
-    Hämähäkit 4
-    Kaksisiipiset 57
-    Kovakuoriaiset 91
-    Luteet 50
-    Sudenkorennot 4
-    Vesihyönteiset 4
-    Perhoset 110
-    Pistiäiset 50
-    Verkkosiipiset 6
-    Nilviäiset 20
-    Tuhatjalkaiset 1
-    Äyriäiset 5
-    Kalat 4
-    Matelijat ja sammakkoeläimet 6
-    Linnut 82
-    Nisäkkäät 12

Tähän mennessä Lajit.fi-tietokantaan on kirjattu kaikkiaan havaintoja 880 lajista.

Terveleppälehto
Sänkornan luonnonsuojelualueen terveleppälehdossa oli runsaasti maa- ja lahopuuta.

"Lajikartoitus onnistui kaikin puoli erinomaisesti. Sekä arkiset möngertäjät että harvinaisemmat löydöt olivat tasavertaisesti mielenkiinnon kohteena. Me järjestäjät opimme paljon, ja yleisö oli todella innokkaasti mukana maastossa. Tilaisuus, sen anti ja verkostot tarjoavat hyviä mahdollisuuksia jatkohankkeisiin. Kyse on kuitenkin koko maapallon kannalta kriittisestä asiasta, luonnon monimuotoisuudesta ja tasapainosta.", totesi kartanon toinen omistaja Saara Kankaanrinta tilaisuuden onnistumisesta.

Lajikartoitustapahtuma järjestettiin yhteistyössä Qvidjan kartanon, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen, Saaristomeren biosfäärialueen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön kanssa.

Teksti ja kuvat Riku Lumiaro

Poppeli oksa
Kartanon mailta löytyi luontaisesti syntynyt pyökkimetsikkö, mikä kertoo ilmaston jo lämmenneen aivan eteläisessä Suomessa pyökille soveliaaksi. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan eteläinen Suomi on vähitellen muuttumassa keskieurooppalaiseksi lehtimetsävyöhykkeeksi.


Lisätiedot

Qvidjan kartano ja tapahtuma Saara Kankaanrinta, saara.kankaanrinta@soilfood.fi
Lajikartoitus erikoistutkija Petteri Vihervaara Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 0295 251 740

Linkit

Tapahtuma somessa

  • #upealuonto
  • #rakkaudestalajiin
Koiranheisipuu
Koiranheisipuu oli hienosti kukassa keskikesän taitteessa.

Kaikki 2/2017 Luonnon kirjon artikkelit 


  • Tulosta sivu