METSO-ohjelman verkkosivusto Metsonpolku.fi on uudistettu. Verkkosivu-uudistuksen taustalla on vanhan julkaisujärjestelmän tuen päättyminen sekä käyttäjiltä saatu palaute. Samalla raikastettiin METSO-ohjelman visuaalista ilmettä.

Suomeen leviää koko ajan uusia vieraslajeja, ja ilmastonmuutos entisestään kiihdyttää vieraslajien leviämistä. Viime kuukausina on uutisoitu uusista Suomessa löytyneistä vieraslajeista. Vieraslajin havaitessaan on tärkeää ilmoittaa asiasta.

Maassamme toimii neljä pölyttäjiin keskittyvää seurantaa, joista kolme on jo käynnistetty 1990-luvulla. Seurannat kokoontuivat nyt lauantaina 19.11.2022 ensimmäistä kertaa havainnoijille suunnattuun yhteiseen tulosseminaariin luontokeskus Haltiassa.

"Kaikki yhteiskuntamme toiminnot rakentuvat joko suoraan tai välillisesti luonnon varaan. Mitä monimuotoisempi luonto on, sitä paremmin se pystyy sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Monimuotoinen luonto tuottaa meille taloudellisia hyötyjä sekä korvaamatonta henkistä ja kulttuurista arvoa."

"Suomessa joka yhdeksäs laji on uhanalainen ja luontotyypeistä noin puolet. Luontokato on yritetty pysäyttää ensin vuoteen 2010, sitten vuoteen 2020 mennessä ja nyt tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä. Suomen luonnon tilaa voi parantaa vain Suomessa, ja nyt meillä on kiire."

Freshabit LIFE IP -hanke on voimannäyte onnistuneesta yhteistyöstä. Kehitimme 31 hankekumppanin kanssa yhdessä uusia menetelmiä ja toteutimme vesistökunnostusten esimerkkikohteita, joiden opeista hyötyvät kaikki. Juuri päättyneen, Suomen suurimman sisävesiin keskittyneen hankkeen hienoimpia saavutuksia ovat mm. kahden joen raakkukannan pelastaminen välittömältä sukupuutolta, kuusi uutta kalatietä, jotka avaavat 700 km vesistöä vaelluskaloille sekä yli 550 vesiensuojelurakennetta.

Suomen kestävän kehityksen toimikunta sai viime keväänä valmiiksi yli vuoden urakan jälkeen uuden strategian – Suomen kestävän kehityksen strategian. Suurin osa työstä oli tiekarttojen rakentamista työpajoissa ja Teams-kokouksissa, kestävyyspaneelin avustamana tutkimuspohjaisesti ja laajaa 120 tahon toimikuntaa hyödyntäen. Uusi, koko Suomen strategia muuttaa lähestymistavan systeemiseksi ja suuntaa fokuksen kuudelle muutosalueelle.

Susista saadaan paljon tietoa kirjaamalla niistä tehtyjä havaintoja sekä keräämällä DNA-näytteitä niiden jätöksistä. Susien määrän tarkka arvioiminen ei kuitenkaan ole helppoa. Yksittäinen susi saattaa jäädä havaitsematta, tai sama susi voidaan havaita monta kertaa. Ihmisten keräämiä tietoja analysoimaan tarvitaan myös tietokonemallinnusta.