Uutinen 26.9.2017 klo 19.39
Mäntymetsää Tansaniassa © UM
Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä 1960-luvulta lähtien. Ulkoministeriö julkaisee tänä vuonna 100-vuotiaan Suomen kunniaksi 100 kehitystulosta. Joukkoon mahtuu monia esimerkkejä siitä, miten Suomen kehitysyhteistyöllä on vastattu luonnon monimuotoisuuden haasteisiin eri puolilla maailmaa.
Hyvinvoivat elinympäristöt tuottavat ihmisille ruokaa, juomavettä, puhdasta ilmaa, energiaa, lääkkeitä ja virkistysmahdollisuuksia. Samalla ne säätelevät ja puhdistavat vettä ja ilmaa, luovat suotuisat ilmasto-olosuhteet, takaavat pölytyksen ja siementen leviämisen sekä säätelevät tuholaisten ja tautien leviämistä. Monissa kehityshankkeissa otetaan huomioon ekosysteemien, kuten metsien ja vesistöjen kestävä hoito, käyttö, suojelu ja hallinta.
Kehitysyhteistyöllä on voitu vaikuttaa siihen, että luonnonvaroihin liittyvät elinkeinot ja oikeudet niihin säilyvät kehitysmaiden ihmisillä, ja että kaikille tärkeitä luonnonvaroja hyödynnetään kestävällä tavalla.
Tansanian luonnonmetsät turvataan
Tansanian metsät katoavat huimaa vauhtia, ja metsien vuosittaiset hakkuut ylittävät puiden kasvun. Puita on istutettava lisää, jos halutaan torjua ilmastonmuutosta ja metsien häviämistä. Luonnonmetsiä on myös suojeltava, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi.
Pääsyitä metsäkatoon ovat puuhiilen tuotanto ja metsien kaskeaminen viljelymaaksi. Tansanialaiset saavat yhä noin 90 prosenttia käyttämästään energiasta puuhiilestä. Suomen tukemassa yksityismetsähankkeessa istutetaan talousmetsää aiemmin puuttomalle ruohotasangolle. Kun ihmiset saavat sieltä tarvitsemansa puun, luonnonmetsät säästyvät hakkuilta.
Monissa kehitysmaissa on pystytty lisäämään uusituvan energian osuutta ja vähentämään fossiilisen energian käyttöä. On myös mahdollista hillitä ilmastonmuutosta ja vähentää köyhyyttä samalla kertaa. Suomen tukema ympäristö- ja energiakumppanuusohjelma eteläisessä Afrikassa on osoitus tästä.
Teksti: Outi Einola-Head, ulkoministeriö
Kaikki Luonnon kirjon 3/2017 artikkelit