Kestävään tulevaisuuteen: Suomi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana

Uutinen 13.5.2019 klo 15.10

Suomen kolmas kausi Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana alkaa 1. heinäkuuta. Puolivuotiskaudellaan Suomi johtaa puhetta neuvoston ministeri- ja virkamiestason kokouksissa ja heiluttaa kestävyyden lippua. Järjestämme puheenjohtajakaudellamme kuusi epävirallista ministerikokousta ja lukuisia virkamiestason kokouksia. Suomessa järjestettävät kokoukset pidetään pääsääntöisesti Helsingissä Finlandia-talolla.

Finlandiatalo
Finlandiatalo on toiminut monien huippukokousten näyttämönä jo vuosikymmenien ajan.

Puheenjohtajamaan tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä ja politiikka-aloitteita neuvostossa sekä huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta. Yksi Suomelle tärkeistä teemoista puheenjohtajuuskaudella on ilmastonmuutos. Kaudellamme keskusteluttaa mm. EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategia ja kokoukset järjestämme ilmastoviisaasti. Haluamme tehdä kestävän puheenjohtajuuskauden.

Tapetilla luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja kiertotalous

Suomi korostaa puheenjohtajakaudellaan, että Eurooppa voi tulevaisuudessa hyvin vain, jos ratkaisemme ilmastokriisin ja pysäytämme luonnon köyhtymisen. Kiertotalous puolestaan tarjoaa tähän ratkaisuja. Teemat näkyvät myös heti puheenjohtajuuskauden alussa 10.–11.7. Finlandia-talossa järjestettävässä epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa. Ministerit keskustelevat luonnon köyhtymisen pysäyttämisestä (ns. post 2020-tavoitteet), kiertotalouden edistämisestä EU-tasolla ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.

Kestävä puheenjohtajuus

Suomi pyrkii myös itse tekemään niitä ratkaisuja, joita haluamme nähdä EU-tasolla ja maailmassa enemmän. Otamme kokousjärjestelyissämme kestävyyden johdonmukaisesti huomioon. Kestävät järjestelyt tarkoittavat mm. kokousmatkailun vähentämistä ja päästöjen kompensointia, videoneuvotteluiden suosimista virkamiesvalmistelussa, kasvisruoan lisäämistä sekä aineettomia lahjoja.

Tunturikasvi
Ilmastonmuutoksesta tulee kärsimään erityisesti arktinen luonto, joka lämpenee 2-3 kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Monet Suomen tunturikasvit ovat jo uhanalaisia. Kuvat Riku Lumiaro.

Vaikka kokouksia onkin vähemmän kuin edellisinä puheenjohtajuuskausina ja ne pidetään yhdessä paikassa hyvien liikenneyhteyksien päässä, on noin 21 500 kokousmatkustajan aiheuttama hiilijalanjälki kuitenkin merkittävä. Siksi kompensoimme kokousvieraiden lentojen hiilidioksidipäästöt. Lentomatkojen hiilidioksidipäästöt on laskettu kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n päästölaskurilla. Kompensoinnin kohde julkistetaan kesäkuussa.

Puheenjohtajana Suomi uudistaa käytäntöjä ja osoittaa, että toimiva ja vieraanvarainen puheenjohtajuus voidaan järjestää ekologisesti kestävällä tavalla. Pyrimme käynnistämään kestävämmän kulttuurin tulevillekin kausille.

Teksi: Henna Birkman ympäristöministeriö


Linkit

 

Kaikki Luonnon kirjon 2/2019 artikkelit