MMM vahvisti suojeluarvot uhanalaisille ja taantuneille kalalajeille

Uutinen 14.5.2019 klo 9.11

Kalastuslakia muutettiin toukokuun alusta niin, että uhanalaisiin lajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä voidaan tuomita menetettäväksi se arvo, joka laittomasti saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana. Maa- ja metsätalousministeriön asetus uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista annettiin 9. toukokuuta.
Uuden menettämisseuraamuksen tavoitteena on tehostaa uhanalaisia ja taantuneita kalalajeja koskevien pyyntimitta-, rauhoitus- ja saaliskiintiösäännösten noudattamista ja samalla lajien suojelua ja kantojen elpymistä.

”Seuraamukset laittomasta kalastuksesta ovat tähän asti olleet niin vähäisiä, että seuraamusjärjestelmä on koettu osin tehottomaksi,” sanoo asetuksen valmistelusta vastannut maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Sanna Koljonen. Esimerkiksi vaelluskalakantojen elinolojen parantamiseen tähdänneet kalliit toimenpiteet ovat joissain tapauksissa mitätöityneet kokonaan laittoman kalastuksen takia.

Verkkosaalis
Verkkosaalis Helsingin edustalta. Ainoastaan rasvaleväleikatut eli istutetut meritaimenet saa ottaa saaliiksi. Itämeren luontainen meritaimen on täysin rauhoitettu kalastukselta. Kuva Riku Lumiaro.

Suojeluarvojen vahvistamisen uskotaan lisäävän lajien suojaa laitonta kalastusta vastaan ja viestivän samalla myös yleisemmin uhanalaisten ja taantuneiden kalojen suojelullisesta arvosta ja laittoman kalastuksen moitittavuudesta. Vahvistettujen arvojen uskotaan helpottavan myös rikosten ja rikkomusten käsittelyä tuomioistuimissa, kun arvot ovat helposti saatavilla, eikä niitä jouduta arvioimaan erikseen.

Vastaavat säännökset menettämisseuraamuksista sekä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen eläinten ja metsästyslain nojalla rauhoitettujen riistaeläinten arvoista sisältyvät luonnonsuojelu- ja metsästyslakeihin ja niiden nojalla annettuihin asetuksiin.

Suurin suojeluarvo 7 510 euroa

Kalalajit, joita asetus koskee, ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu sekä mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika. Yksittäiset lajit on jaettu asetuksessa tarkoituksenmukaisiin suojeluyksiköihin tuoreimman uhanalaisuusarvioinnin (Punainen kirja 2019) ja kalastusasetuksen perusteella.

Suojeluarvoja koskevassa asetuksessa on yhteensä 23 erilaista arvoa, jotka vaihtelevat välillä 50–7 510 euroa. Suurin arvo on äärimmäisen uhanalaisella Vuoksen vesistöalueen järvilohella ja pienin arvo jokiravulla.

Infograafi uhanalaisista kaloista

Suojeluarvot perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin siitä, miten kalliiksi suojeluyksikön korvaaminen uudella vastaavalla yksiköllä käytännössä tulee. Arvojen määrittely perustuu kunkin yksikön suojelun tarpeeseen, uusiutumiskykyyn ja lisääntymisikäisen kannan kokoon.

Kalastus sallittua kalastusrajoitusten puitteissa

Myös uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien kalastus on sallittua rauhoitusaikojen, pyyntimittojen ja muiden kalastusrajoitusten puitteissa. Jos saaliiksi tulee vahingossa pyyntimittojen vastainen ja/tai rauhoitettu uhanalainen kala, se on välittömästi laskettava takaisin veteen, vaikka se olisi kuollut. Kalalaji ja -kantakohtaisten suojelusäännösten lisäksi kalastaessa tulee huomioida ja kunnioittaa kalastuslain yleisiä kalastuskieltoja ja -rajoituksia.

Kalastuslain uuden menettämisseuraamuksen ja asetuksella vahvistettavien suojeluarvojen tuomitseminen valtiolle menetettäväksi tulee kyseeseen vain niissä tapauksissa, joissa kalastaja on vastoin lakia ottanut saaliiksi asetuksessa mainitun uhanalaisen kalan. Rauhoitusaikojen ulkopuolella pyyntimitan täyttäviä uhanalaisiksi luokiteltuja kaloja on sallittua pyytää lain sallimissa rajoissa.
 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä

Erityisasiantuntija Sanna Koljonen, p. +358 29 516 2007
Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, p. +358 295 16 2404
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

Linkit

Kaikki Luonnon kirjon 2/2019 artikkelit