Marssille monimuotoisen luonnon puolesta?

Uutinen 13.5.2019 klo 12.45

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi 6. toukokuuta arvionsa maailman luonnon tilasta. Sen tulokset ovat niin hälyttäviä, että ne nousivat nyt ensimmäisen kerran myös median pääuutisiin. Monimuotoinen luonto, elonkirjo, katoaa nyt jopa satoja kertoja nopeammin kuin viimeisen 10 miljoonan vuoden aikana, raportissa todetaan. Ilmastonmuutoksen uhkiin on jo herätty, mutta mikä saisi ihmiset marssille monimuotoisen luonnon puolesta?

”Luonnon köyhtyminen on jo yhtä suuri uhka elämälle kuin ilmastonmuutos. Lajien, ekosysteemien ja geneettisen monimuotoisuuden kato uhkaa ihmisten hyvinvointia eri puolilla maailmaa”, IPBESin puheenjohtaja Robert Watson sanoo.

Kalansaalis veneessä
Noin 500 miljoonaa ihmistä saa elantonsa kalastuksesta eri puollilla maailmaa. Liiallinen kalastus on vähentänyt kalakantoja ympäri maailmaa. Kalastajat Mweru-järven rannalla Sambiassa käsittelevät päivän kalansaalista.

Miksi lajien yhä kiihtyvä kato ei saa ihmisiä reagoimaan? Miten luonnon ahdingon voisi nostaa esille niin, että se johtaisi toimintaan?

Viestinnälläkin lienee parannettavaa. Monimuotoinen luonto, biodiversiteetti ja ekosysteemit ovat käsitteinä monimutkaisia. Niitä on paljon vaikeampi avata ymmärrettävästi kuin muuttuvaa ilmastoa. Monimuotoisuuden kato näkyy erilaisena eripuolilla maapalloa, ja myös ratkaisujen pitää olla erilaisia. Pitäisikö puhua enemmän konkreettisista asioista niiden oikeilla nimillä?

Kyse on ihmisen perustarpeista

Luonnon köyhtyminen on paljon muutakin kuin lahopuissa asuvian ötököiden elinympäristö. Kyse on elämän edellytyksistä: ruuasta, vedestä, energian saannista ja taloudesta. IPBESin raportin mukaan monimuotoinen luonto vaikuttaa laajasti ihmisiin ja yhteiskuntiin. Luonnon köyhtyminen uhkaa muun muassa ruuantuotantoa, jossa taloudelliset menetykset voivat olla huimat. Pölyttäjien kato voi aiheuttaa maailman viljelysadoille jopa 600 miljardin dollarin vuosittaiset menetykset.

Viljelymaan kastelua
Afrikan maat eivät ole itse suuria päästöjen tuottajia, mutta Etiopia on kärsinyt pitkään ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Suuri osa maan 3 miljoonasta sisäisestä pakolaisesta on kuivuuden liikkeelle ajamia.

Monimuotoinen luonto on edellytys sille, että ekosysteemit ovat terveitä ja toimivia. Luonnon köyhtyessä vaarantuvat ihmisten elinehdot - ravinto, vesi, hiilensidonta, ravintokasvien pölytys ja ravinteiden kierto.

Terveet ekosysteemit tarjoavat hedelmällisen maaperän, veden saannin ja tuholaisten torjunnan. Niihin pohjaavat tuottava maanviljely ja sen anti paikallistalouteen, ruokaturvaan ja köyhyyden vähentämiseen. Monimuotoisena säilyvä luonto voi myös vähentää ilmastonmuutoksen haittoja. Kun ekosysteemit ovat terveitä ja toimivia, viljelijät voivat lisätä tuotantoaan lisäämättä ilmastopäästöjä.

Syyt, seuraukset ja toimet

Luonto köyhtyy valtavaa vauhtia, koska maailman väestö kasvaa nopeasti eikä luonnonvaroja käytetä kestävästi. Ihmiset hyödyntävät maata, kasveja ja merialueita liikaa ja väärin. Ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajit vaikuttavat lajien katoon.

Sadon lajittelua
 Etiopiassa valtaosa ihmisistä saa elantonsa maanviljelystä. Keinokastelun ja Suomen tukeman hankkeen avulla on saatu parempia sipulisatoja.

Kehitysmaissa köyhyys on pääsyy luonnonvarojen kestämättömään käyttöön. Samalla köyhät ovat eniten riippuvaisia monimuotoisen luonnon anista. Luonnosta saadaan myös elintärkeitä ilmaisia palveluja – ruokaa, rakennusaineita, polttopuita ja lääkkeitä.

Arviointiraportin mukaan luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää vain tekemällä ympäristön tilaa tukevia järjestelmätason muutoksia. Kaikkea ihmisen toimintaa pitäisi arvioida ympäristön kestävyyden pohjalta. Asteittainen muutos kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta ei riitä enää johtamaan kestävän kehityksen polulle.

Mitä Suomi tekee?

Luonnon monimuotoisuuden suojelu on osa kestävää kehitystä ja perusta lähes kaikille muille kehitystavoitteille. Suomi on sitoutunut Agenda 2030:n tavoitteisiin sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössään. Suomen kehitysyhteistyö tukee tätä sitoumusta.  Suomi tähtää Agenda 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamiseen ja toteuttaa kehityspolitiikkaa, joka auttaa kehitysmaita saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet.

Agenda 2030:n tavoitteilla 14 ja 15 on kunnianhimoiset päämäärät. Niissä sitoudutaan suojelemaan sekä vedenlaista että maanpäällistä elämää. Tavoitteen 14 tarkoituksena on säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä. Tavoite 15 pyrkii suojelemaan maaekosysteemejä ja palauttaa ne ennalleen, edistää niiden ja metsien kestävää käyttöä ja taistella aavikoitumista vastaan. Näin on tarkoitus pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.

Hakkuuaukio
Mikäli Suomi nostaa metsien hakkuut 80 milj. kuutioon vuosittain, se tarkoittaa joka vuosi vähintään 280 000 hehtaaria lisää avohakkuuta.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN tekee tärkeää työtä monimuotoisen luonnon suojelussa. Suomella on IUCN:n kanssa vuodet 2017–2020 kattava puitesopimus, jonka kautta ohjataan 1,4 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja. Tuella autetaan kehitysmaita toteuttamaan kestävän kehityksen ympäristötavoitteita.

IUCN etsii ilmasto-, ruokaturva- ja kehityshaasteisiin luontoon pohjaavia ratkaisuja, joista kaikki hyötyvät. Näitä ovat kestävä maatalous, integroitu vesivarojan hoito ja käyttö sekä elinympäristöjen ennallistaminen.

Ratkaisut ovat edullisia, nopeita ja paikallisia. Ne auttavat sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että sopeutumaan siihen. Esimerkiksi torjumalla metsäkatoa voidaan vaikuttaa sekä ilmastonmuutokseen että luonnon köyhtymiseen samalla kertaa.

Moottoritie ilmasta
Maankäytön muutokset ja elinympäristöjen pirstoutuminen on merkittävin uhanalaisuutta aiheuttava tekijä ympäri maailmaa.

Luontopaneeli IPBES

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES on riippumaton hallitustenvälinen tieteen ja politiikan rajapinnalla toimiva kansainvälinen elin. Sen jäsenyys on avoin YK:n jäsenvaltioille, ja tällä hetkellä jäseniä on Suomi mukaan luettuna 132.

Global Assessment -raportti tarkastelee luonnon tilassa tapahtuneita muutoksia viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta. Raportti on koottu noin 15 000 tieteellisestä lähteestä ja hallitusten tuottamista raporteista sekä alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tiedoista. Kaikki IPBES:n täysistuntoon Pariisissa osallistuneet yli 130 jäsenmaata hyväksyivät raportin. 

Luonnonkukkaniitty
Kukoistava luonnonkukkaniitty ylläpitää ihmisille elintärkeitä pölytyspalveluita.


Teksti: Outi Einola-Head ulkoministeriö
Kuvat: Outi Einola-Head ja Riku Lumiaro


Lisätiedot

Luontopaneelin puheenjohtaja professori Janne Kotiaho, Kotiaho, janne.kotiaho@jyu.fi

Linkit


Kaikki Luonnon kirjon 2/2019 artikkelit