Päivitetty susikannan hoitosuunnitelma pian lausunnoille

Uutinen 13.5.2019 klo 14.28

Maa- ja metsätalousministeriö ja alueelliset riistaneuvostot järjestivät huhtikuussa – osana susikannan hoitosuunnitelman päivityshanketta – ¬seitsemän sidosryhmätilaisuutta eri puolella Suomea. Tilaisuuksissa keskusteltiin susikantaan liittyvistä alueellisista erityispiirteistä ja etsittiin yhdessä uusia toimivia toimenpiteitä liitettäväksi hoitosuunnitelman työkalupakkiin. Luonnos päivitetyksi hoitosuunnitelmaksi on tarkoitus lähettää lausunnoille kesäkuussa.

Susilauma lepäilee suolla. Kuva Seppo Ronkainen.

Paikkakuntia, joilla tilaisuudet järjestettiin olivat Helsinki, Loimaa, Seinäjoki, Joensuu, Kajaani, Lappeenranta ja Rovaniemi. Tilaisuuksiin osallistui hankkeen valmisteluryhmän jäsenten lisäksi Suomen Akatemian rahoittaman CORE-hankkeen tutkijoita. CORE tutkii ja kehittää yhteistoiminnallisia ratkaisuja erityisesti kiistanalaisiin ympäristön ja luonnonvarojen käytön ongelmiin.

"Tilaisuudet ryhmäkeskusteluineen olivat tärkeitä sekä luottamuksen rakentamisen että uusien toimenpiteiden ideoinnin näkökulmasta", kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi. Tilaisuuksista saatiin runsaasti materiaalia hoitosuunnitelman päivitykseen, koska alueilla tiedetään parhaiten, missä konkreettiset kehittämistarpeet ovat.

Susiin liittyvät huolenaiheet vaihtelivat Niemen mukaan tilaisuudesta toiseen ja eroja löytyi myös siitä, millaisia vahinkojen ehkäisemiseen liittyviä keinoja eri alueilla pidettiin toimivina. Ryhmäkeskusteluissa pohdittiin muun muassa uhkaa aiheuttavan suden määritelmää, kotieläin-, poro- ja koiravahinkojen ehkäisemistä sekä sitä, miten susien sietämistä voitaisiin edistää.

Paikallistason aktiivisuutta tarvitaan

Yksi syy siihen, miksi vuonna 2015 vahvistettua hoitosuunnitelmaa ryhdyttiin päivittämään, on susien levittäytyminen uusille alueille ja kannan painopisteen siirtyminen läntiseen Suomeen. Tarpeita kohdistuu sekä paikallisiin että aluetason toimenpiteisiin, joissa panostetaan susia koskevan tiedon lisäämiseen, viestintään ja vahinkojen ehkäisemiseen. Hyvä esimerkki paikallisesta aktiivisuudesta ovat susireviirialueiden yhteistyöryhmät, joiden kehittämiseen myös alueelliset sidosryhmätilaisuudet toivat uusia ajatuksia.

Myös monilajista kannanhoitoa on tarpeen kehittää. Monilajisessa kannanhoidossa suurpetoja ja hirvieläimiä tarkastellaan yhdessä muun muassa lajien välisten riippuvuus- ja vaikutussuhteiden sekä ekosysteemin näkökulmasta. Tarkastelussa otetaan huomioon myös lajien taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä alueelliset erot ekosysteemeissä ja maisemarakenteessa.

Metsäpeuralauma
Monilajisessa kannanhoidossa otetaan huomioon suden vaikutus saaliseläinkantoihin, kuten kuvan metsäpeurapopulaatioon Suomenselällä. Kuva Ilpo Kojola.

Syyskuussa 2018 käynnistetyn hoitosuunnitelmahankkeen tavoitteena on vahvistaa luottamusta susikannan hoitoon, säätelyyn ja seurantaan sekä saada uusia ideoita siihen, miten suden aiheuttamia haittoja voidaan rajoittaa ja asukkaiden turvallisuuden tunnetta lisätä susien esiintymisalueilla.

Hoitosuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä muotoillaan parhaillaan hankkeen valmistelu- ja ohjausryhmissä, ja luonnoksen päivitetyksi hoitosuunnitelmaksi on määrä valmistua lähiviikkoina.


Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 029 516 391, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kaikki Luonnon kirjon 2/2019 artikkelit