Jättipanostus Suomen luonnon hyväksi

Uutinen 14.11.2019 klo 7.05

Uusi Helmi-ohjelma tarttuu 42 miljoonalla eurolla toimiin, joita luonnon monimuotoisuus tarvitsee kiireellisimmin.

Suokukko, pikkuapollo ja punasotka. Näitä ja satoja muita uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä autetaan ympäristöministeriön käynnistämässä Helmi-elinympäristöohjelmassa.

Ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Toimia tarvitaan, sillä joka yhdeksäs eliölajeistamme ja noin puolet luontotyypeistämme ovat uhanalaisia.

Suokukot
Suokukkoja. Kuva Arto Juvonen.

Köyhtymistä jarrutetaan ennallistamalla ja suojelemalla soita, kunnostamalla lintuvesiä ja kosteikkoja, hoitamalla perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla ranta- ja vesiluontoa. Toimet kohdistetaan uhanalaisuus arviointien ja luontoarvojen kartoitusten perusteella, luonnon monimuotoisuudelle arvokkaimpiin kohteisiin.

”Parannamme aktiivisesti Suomen luonnon monimuotoisuuden helmien tilaa. Se on välttämätöntä luontomme köyhtymisen pysäyttämiselle. Ohjaamme esimerkiksi vesiä kuivuville soille sekä estämme niittyjen ja ketojen umpeenkasvua niiton ja laidunnuksen avulla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.

Helmi-ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen niin ennallistamisessa, hoidossa kuin suojelupäätöksissä. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio kustantaa kunnostukset. Monet kunnostus- ja ennallistamistoimet kohdistuvat ohjelman alkuvaiheessa jo suojelluille alueille.

Hyötyjä myös ilmastonmuutoksen hillintään

Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden välinen tiivis yhteys huomioidaan kunnostus- ja ennallistamiskohteiden valinnassa.

”Esimerkiksi oikein kohdennetuilla soiden ennallistamisella voidaan kasvattaa ja ylläpitää ilmastonmuutosta hillitseviä hiilinieluja. Ohjelma edistää myös ilmastonmuutokseen sopeutumista, sillä mitä monimuotoisempi luonto on, sitä paremmin se pystyy sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin”, ministeri Mikkonen kertoo.

Aamunäkymä suolla
Isonevan soidensuojelualue. Kuva Markku Ala-Korpela.

Soiden ennallistaminen tasoittaa myös tulvia sekä vähentää rehevöittävien ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostus kohentaa riistakantojen tilaa ja perinnebiotooppien hoito pölyttäjähyönteisten elinmahdollisuuksia.

Ohjelma jatkuu vuoteen 2030 saakka

Helmi-ohjelmalle on varattu 42 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Toimiin ryhdytään ripeästi: jo kuluvan hallituskauden aikana on muun muassa tavoitteena suojella 20 000 hehtaaria ja ennallistaa 12 000 hehtaaria arvokkaita soita, kunnostaa 80 arvokkainta lintuvettä sekä kunnostaa 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja.
 

Ketokatkero
Avoimien alueiden sulkeutuminen on johtanut ketokatkeroiden uhanalaistumiseen. Kuva Markus Sirkka.
Helmi-ohjelmaa aiotaan jatkaa vuoteen 2030 saakka. Ympäristöministeriö kokoaa loppuvuodesta 2019 sidosryhmistä ja virkahenkilöistä työryhmän valmistelemaan valtioneuvoston periaatepäätöstä Helmi-ohjelmasta ja sen tavoitteista vuoteen 2030 asti. Työryhmän tavoitteena on valmistella periaatepäätös vuoden 2020 aikana.

Ohjelman etenemistä seurataan aktiivisesti ja toimia kohdistetaan uusimman tutkimustiedon perusteella.

”Helmi-ohjelma kutsuu meidät toimiin Suomen mittaamattoman arvokkaan luonnon hyväksi. Kunnostetaan ja suojellaan luontomme monimuotoisuuden helmet, yhdessä”, ministeri Mikkonen sanoo.


Lue lisää Helmi-ohjelmasta

 

Kaikki Luonnon kirjon 4/2019 artikkelit