Karismaattiset kovakuoriaiset tutuiksi ja turvatuiksi

Uutinen 14.11.2019 klo 7.07

Kahdeksan tiukasti suojeltua kovakuoriaislajia on saanut avukseen EU-rahoitusta. Beetles LIFE -hankkeessa kohennetaan niiden elinympäristöä ja suojelutasoa. Näiden lajien elinympäristöjen hoito auttaa myös satoja muita metsälajeja ja turvaa luonnon monimuotoisuutta.

Kohdelajit ovat herkkiä metsäluonnon indikaattorilajeja, ne ilmentävät hyvin metsäluonnon tilaa ja toimivat samalla luonnonsuojelun mittarina.

Punahärö
Punahärö (Cucujus cinnaberinus) on punainen kovakuoriainen, jonka toukat elävät suurten, vioittuneiden haapojen kuoren alla. Laji on taantumassa, koska sopivia isokokoisia hitaasti kuolevia haapoja ei metsissä juuri ole. Vuonna 2014 se eli tiettävästi kuitenkin vain kahdella alueella Kuhmoisissa Kärppäjärvellä ja Hämeenlinnassa Evolla. Kuva Teemu Rintala.

Punahärö elää vain kahdessa paikassa maassamme, korpikolva itärajan laajoissa aarnimetsissä, mutta kuin motissa – kaatuneiden kuusien verkoston on oltava melko yhtenäinen, jotta laji pärjää. Havuhuppukuoriainen ja mäntyhuppukuoriainen suosivat palaneita puita. Myös palolatikka ja lahokapo hyötyvät siitä, että metsä silloin tällöin palaa. Puu saa kuitenkin olla niille jo hieman laho. Haavansahajumi tarvitsee eri elämänvaiheissaan haapapuuta, kaskikeijulle kelpaavat useat puulajit, kunhan ovat lahoja.

Lajeja autetaan tarjoamalla elinympäristöjä

Hankkeen aikana lajeille lisätään suojelualuetta ja lahopuuta, vahvistetaan haapapuun tarjontaa ja tehdään lukuisia ennallistamispolttoja metsissä sekä ennallistetaan puustoisia soita. Lahopuuta lisätään noin 100 hehtaarin alueella ja haapojen tarjontaa varmistetaan 120 hehtaarin alueella. Metsien ennallistamispolttoja tehdään 16 kohteessa noin 350 hehtaarin verran.

Hankkeen toiminta-aika on kesästä 2018 kesään 2023 ja hanketta vetää Metsähallituksen Luontopalvelut, projektipäällikkönä Raisa Tiilikainen. Kumppaneina ovat Helsingin yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Hämeen ELY-keskus ja Metsähallitus Metsätalous Oy.

Korpikolva
Korpikolva (Pytho kolwensis) on lahopuissa elävä kovakuoriainen. Se on Euroopan unionin alueella hyvin harvinainen. Korpikolva on hyvin vaativa elinympäristönsä suhteen. Se tarvitsee keski-iältään 135–185 vuotta olevan metsän, jossa on kaatuneita kuusia.Kuva Teemu Rintala.

Ilmasta tehtävien laserkeilausten avulla Helsingin yliopisto selvittää kuolleen puun osuutta maastossa, mikä mahdollistaa uhanalaisten lajien elinympäristön paremman kartoituksen. Hämeen ELY-keskus perustaa yksityisiä suojelualueita ja Metsähallitus Metsätalous Oy kunnostaa elinympäristöjä niillä valtion metsätalousalueilla, jotka ovat luonnonsuojelualueiden välissä tai ympärillä.

Humak tekee lajeja tutuiksi suurelle yleisölle. Ensimmäisenä on laadittu opettajille ja muille luontokasvattajille oppimispaketti, joka vie lapset iloiselle koppisten taitoradalle.

Lapsille tehtävärata kovakuoriaisten maailmaan

Leikkiminen ja yhdessä tekeminen tämän teemaradan avulla on iloinen tapa perehtyä lajeihin. Tehtäväradalla pääsee puikkelehtimaan sokkeloissa ja opastamaan kovakuoriaista uuden kodin etsimisessä. Löytyypä reitin varrelta hyvin aikaa myös kuoriaissatuhieronnalle.

Koppisradan voi pystyttää niin lähimetsään, päiväkodin pihaan kuin sisätiloihin. Parhaimmillaan tehtävärata on kuitenkin oikeassa metsässä.

Haavikko
Linnansaaren haapametsät. Vanhat järeät haavat ovat tärkeä elinympäristö monnelle uhanalaiselle kovakuoriaiselle, sammaleelle ja jäkälälle. Kuva Mari Laukkanen.

Teksti: Tiina Grahn Metsähallitus, Luontopalvelut

Hankkeen sivuilta löytyvät mm. kohdelajien esittelyt, tehtäväradan ohjeet ja aineistot sekä linkki videoon, missä oppimispaketin suunnittelija Mira Stén Humakista on mennyt punahärön kuoriin:


Kaikki Luonnon kirjon 4/2019 artikkelit