Uutinen 14.11.2019 klo 7.33
Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista kuluvalla hallituskaudella. Kunnostustoimiin on varattu ensi vuodelle määrärahaa yhteensä 6 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hiitolanjoen voimalaitoksen purkaminen on hyvä esimerkki yhteistyöstä. Sen jälkeen Suomeen jää edelleen kymmeniä voimaloita, joilla ei ole kalatalousvelvoitetta.
Kalojen luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin jatketaan kansallisen kalatiestrategian pohjalta. Vesilain muutoksella kalatalousvelvoitteet on tarkoitus ulottaa koskemaan myös laitoksia, joilla ei vanhan toimiluvan perusteella ole velvoitetta osallistua hyvityksiin kalakannalle aiheutuneista haitoista.
Mustionjoen Billnäsin kalatie avataan 65 vuoden tauon jälkeen vaelluskaloille keväällä 2020. Rakennettuun kalatiehen laskettiin vettä ensimmäistä kertaa 25. syyskuuta 2019. Kuva Teemu Leppänen,
Vaelluskalakantojen elvyttämistä jatketaan kunnostustoimenpiteillä. Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämisen kärkihanke päättyi vuoden 2018 lopussa. Maa- ja metsätalousministeriö sijoitti vaelluskalakantoja elvyttäviin toimenpiteisiin yhteensä 7,85 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018. Viime vuonna päättyneessä kärkihankkeessa käynnistettyjä rakennushankkeita on käynnistynyt vielä vuoden 2019 aikana.
”Valtion tuen tarkoituksena oli sitouttaa yhteistyötahoja vähintäänkin samanlaisiin panostuksiin vaelluskalojen hyväksi. Myös jatkossa hankkeisiin toivotaan vahvaa alueellista sitoutumista”, sanoo ministeriön erityisasiantuntija Jouni Tammi.
”Jatkamme hyvää työtä vaelluskalojen palauttamiseksi virtavesiimme. Ensi vuoden talousarviossa kunnostustoimenpiteisiin on varattu yhteensä 6 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoi eduskunnan kalapäivässä.
Kunnotustoimenpideohjelman toimeenpanosta kerrotaan lisää syksyn aikana
Ministeriö selvittää keskeisten vaelluskalavesistöjen kohteita, joissa valtio varautuu tukemaan heikosti kannattavien pienvesivoimalaitosten lunastuskauppoja ja jokiuoman ennallistamistoimenpiteitä.
”Tällaisissa hankkeissa tulee olla suuri kalataloudellinen merkitys sekä monimuotoisuuden säilyttämisen ja virkistyskäytön kannalta suuri merkitys”, Tammi huomauttaa.
”Määrärahalla voitaisiin ostaa ja purkaa tarkkaan valittuja kalakannoille erityisen haitalliseksi todettuja patoja, joiden osalta ei ole kustannustaloudellisesti löydettävissä muuta vaihtoehtoa kalakannan elvyttämiseksi.”
Hyvänä esimerkkinä pidetään käynnissä olevaa maa- ja metsätalousministeriön 1,3 miljoonalla eurolla tukemaa Hiitolanjoen kunnostusta, jossa luovutaan joen käytöstä vesivoimatuotantoon ja ennallistetaan joen merkittävät Suomen puoleiset kosket taimenen ja Laatokan lohen vaelluksen ja lisääntymisen parantamiseksi. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 3,2 miljoonaa euroa.
Vanhankaupungin kosken pato estää vaelluskalojen nousun vantaanjokeen. Itäuomaan rakennettu kalatie helpottaa lohen ja meritaimenen nousua jokeen. Kuva Henrik Kettunen.
Suomessa on 220 vesivoimalaitosta, joista noin 150 on alle 5 MW:n voimaloita. Näistä kalatalousvelvoitteet puutuvat kolmannekselta eli 50:ltä. Hallitusohjelman kirjaus vesilain muuttamiseksi koskisi käytännössä näitä voimalaitoksia.
Suurten ja keskisuurten hankkeiden lisäksi kolmanneksi toimenpiteeksi suunnitellaan euroina mitattuna pienten kunnostushankkeiden tukemista. Tällaisia ovat esimerkiksi pohjapadot ja muut säännöstelypadot, jotka estävät kalojen nousua.
Lue lisää
Kaikki Luonnon kirjon 4/2019 artikkelit