NOUSU-ohjelma jatkaa vaelluskalakantojen elvyttämistä

Uutinen 24.8.2020 klo 16.53

Vaelluskaloistamme järvilohi ja meritaimen ovat äärimmäisen uhanalaisia. Perämeren lohi, vaellussiika, ankerias ja taimenen sisävesikannat napapiirin eteläpuolella luokitellaan erittäin uhanalaisiksi.

Lohi, taimen ja muutkin vaelluskalamme tarvitsevat koski- sekä virtapaikkoja lisääntymiseen ja osa myös poikasvaiheen kasvuun. Lisäksi vaelluskalojen luontainen elinkierto edellyttää kulkumahdollisuutta jokien poikasalueiden ja järven tai meren syönnösalueiden välillä.

Kutuasuinen meritaimen
Kutuasuinen meritaimen. Kuvat Riku Lumiaro.

Vaelluskalakantojemme ahdinko selittyy paljolti vesiympäristöä muuttaneista toimenpiteistä, kuten jokien valjastamisesta vesivoiman tuotantoon. Monet ympäristömuutosten heikentämät vaelluskalakannat ovat kärsineet myös kalastuksen vaikutuksista vaelluskalojen joutuessa usein sivusaaliiksi muun kalastuksen yhteydessä.

"Vesiviljelyyn ja istutuksiin perustuva kalakantojen hoidolla ei ole pystytty ylläpitämään tuottavia ja elinvoimaisia vaelluskalakantoja", kertoo erityisasiantuntija Jouni Tammi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden ylläpito edellyttääkin nykyisin kiireellisiä toimenpiteitä kantojen luonnonkierron vahvistamiseksi.

Meritaimenen poikanen
Meritaimenen jokipoikanen tutkittavana.

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen panostetaan

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman ja Kansallisen kalatiestrategian mukaisen Vaelluskalakantojen elvyttämisohjelma NOUSUn, joka parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Tarkoitukseen on varattu yhteensä 9 miljoonaa euroa.

NOUSU-ohjelma keskittyy erityisesti kalojen kulkumahdollisuuksien parantamiseen, nousuesteiden poistoon tai muuttamiseen kalojen kululle soveltuviksi.

"Rakennetuissa joissa on parannettava kalojen kulkumahdollisuuksia ja edistettävä potentiaalisten lisääntymisalueiden käyttöönottoa esimerkiksi kalateiden, uomien vesittämisen ja perattujen koskien kunnostamisen avulla.", Jouni Tammi jatkaa.

Voimalaitos pato
Suurimpaan osaan Suomen voimalaitoksista ei ole rakennettu kalaportaita eikä se kaikkialla ole ehdes mahdollista kuten kuvan Imatran koskella.

Ohjelmaan linkittyviä toimia tehostetaan vesilain päivittämisellä siltä osin, että vanhoihin vesitalouslupiin voidaan tarvittaessa lisätä kalatalousvelvoite.

Lue aiheesta lisää

 

Paluu etusivulle