Suomalaiset ovat luontokansaa

Uutinen 18.8.2020 klo 14.31

Luonto on meille tärkeä osa identiteettiä ja suomalaiset kokevat luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttää ilmenee kesäkuussa julkaistussa luontokyselyssä. Koronakevät on kasvattanut merkittävästi luonnon arvostusta ja yli puolet suomalaisista on lisännyt luonnossa liikkumistaan. Oma piha ja lähiluonto ovat mieluisimpia luontokohteita. Sen sijaan luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen tunnistaa luontomme suurimmaksi uhaksi edelleen vain harva. Ilmastonmuutos ja roskaantuminen koetaan luontomme suurimmiksi uhiksi.

Koronan vaiktus suomalaisten luontosuhteeseen
 

Luonto on tärkeä tai erittäin tärkeä 4/5 suomalaisen mielestä. Vuoden 2018 kyselyssä yhtä suuri osuus piti luontoa tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vuoden 2018 kyselyssä luotoa pidettiin sitä tärkeämpänä, mitä iäkkäämmistä ihmisistä oli kyse. Vuoden 2020 kyselyssä ikäluokittain tarkasteltuna ei enää ollut merkittäviä eroja. Luontoa tärkeämpänä pitävien nuorten osuus on hieman kasvanut vuoden 2018 kyselyyn verrattuna, kun taas 45-64-vuotiaista ja yli 65-vuotiaista luontoa tärkeämpänä pitävien osuus on hieman laskenut.

Monimuotoisuuden katoa ei tunnisteta uhaksi

Suomalaiset ovat keskimäärin selvästi huolestuneempia globaalista luonnon tilanteesta kuin Suomen luonnon tilanteesta. Vastaajista 71 % ilmoitti olevansa huolestunut tai erittäin huolestunut globaalisti maailman luonnon tilanteesta, kun taas Suomen luonnon tilanteesta huolissaan tai erittäin huolissaan oli 41 % vastaajista.

Verrattuna vuoden 2018 kyselyyn suomalaiset ovat kuitenkin vähemmän huolissaan luonnon tilanteesta niin globaalisti kuin Suomenkin tasolla. Vuoden 2018 kyselyssä 78 % ilmoitti olevansa huolestunut tai erittäin huolestunut globaalisti luonnon tilanteesta ja Suomen luonnon tilanteesta 48 %. Eläkeläiset keskimäärin hieman huolestuneempia luonnon tilanteesta kuin muut ryhmät.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muissa suomalaisten luontosuhdetta kartoittavissa kyselyissä. Vuoden 2010 Eurobarometri-kyselyssä suomalaiset olivat eurooppalaisista kaikkein vähiten huolissaan oman maan luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä.

Luonnon suurimmiksi uhkiksi nousevat vastaajien mielestä ilmastonmuutos ja roskaantuminen sekä kemikalisoituminen ja ympäristömyrkyt. Nämä nousivat suurimmiksi uhkiksi myös edellisessä kyselyssä, mutta edelliseen kyselyyn verrattuna kuitenkin harvempi vastaaja näki nämä suurimpina uhkina.

Luontosuhdebarometrin graafi
 

Korkeakoulutetuista useampi näki ilmastonmuutoksen suurimpana uhkana, kun ainoastaan peruskoulun käyneistä useampi näki roskaantumisen suurimpana uhkana. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen merkitys yhtenä suurimmista uhkista on kasvanut erityisesti alle 25-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden vastaajien keskuudessa.

Luonnos rauhoitutaan ja liikutaan

Kaikkein mieluiten luonnossa halutaan rauhoittua ja harrastaa liikuntaa. Marjastus ja sienestys sekä retkeily kuuluvat myös suosituimpien tekemisten joukkoon. Edelliseen kyselyyn verrattuna retkeilyn suosio on kasvanut selvästi opiskelijoiden keskuudessa.

Yhteensä 44 % liikkuu luonnossa useamman kerran viikossa. Kyselyn perusteella nuorten alle 25-vuotiaiden liikkuminen luonnossa on selvästi lisääntynyt kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Luonnossa useamman kerran viikossa liikkuvien osuus on hieman kasvanut (3 %) edelliseen kyselyyn verrattuna.

Retkeilijän leiri
 

Yhteensä 77 % vastaajista liikkuu omalla pihalla useamman kerran viikossa ja kodin lähistön viheralueilla ja puistoissa 44 %. Oma piha on tärkeä kaikissa eri ryhmissä, mutta erityisesti eläkeläisten keskuudessa.

Kodin lähistön viheralueet ja puistot taas ovat erityisesti tärkeitä opiskelijoiden keskuudessa. Yli kaksi kertaa kuukaudessa kansallispuistoissa liikkuu 14 % vastaajista.


Kodin lähistön viheralueet ja puistot ovat tärkein luontoalue suomalaisille

Vastaajista suurin osa, eli 32 %, pitää luontoalueita tärkeimpänä. Osuus on kuitenkin laskenut vuoden 2018 kyselyyn verrattuna, jolloin osuus oli 41 %. Kauempana olevien virkistysalueiden, oman pihan, loma-asunnon ympäristön sekä talouskäytössä olevan tavallisen luontoympäristön suosio on sen sijaan hieman kasvanut.

Ruoholahden kanava
 

Eri ryhmittäin tarkasteltuna selvä ero on opiskelijoiden tärkeimmäksi näkemissä luontoympäristöissä: vuoden 2020 kyselyssä 29 % piti tärkeimpänä luontoympäristönä kansallispuistoja ja muita suojelu- ja retkeilyalueita, kun vuonna 2018 osuus oli 11 %.

Luontoa tulee vaalia

Yli neljä viidestä vastaajasta (83 %) näkee, että Suomen tulisi pysäyttää luonnon köyhtyminen ja turvata sen monimuotoisuus. Ainoastaan viisi prosenttia ei pitänyt tärkeänä luontokadon pysäyttämistä. Vastaajat kokivat myös luontoarvojen huomioimisen tuovan enemmän hyötyjä kuin haittoja. Luontoarvojen edistämistä pidetään myös yrittäjien keskuudessa taloudellisesti kannattavana.

Suurin osa vastaajista (81 %) kokee, että kaupunkeja kehitettäessä luontoa tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin. Lähivirkistysalueet ovat tärkeitä kaupunkilaisille, ja etenkin pääkaupunkiseudulla vielä jäljellä olevat luontoalueet pirstoutuvat ja häviävät rakentamisen johdosta. Helsinkiläiset ovatkin alkaneet näkyvästi vastustaa Keskuspuiston Pirkkolan hallihanketta ja Lapinlahden sairaala-alueen uudisrakentamista.

Näin kysely toteutettiin

Kyselyllä selvitettiin suomalaisten suhdetta luontoon ja sen monimuotoisuuden turvaamiseen. Kyselyyn haettiin edustava otos eri-ikäisiä ja -taustaisia vastaajia kaikista Manner-Suomen 18 maakunnasta. Kysely toteutettiin 8.6.2020 - 15.6.2020 ja 1013 henkilöä vastasi kaikkiin kysymyksiin. Kyselyn toteuttamisesta vastasi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhteistyössä CINT-kuluttajapaanelin kanssa.

Tilaajina toimivat ympäristöministeriö ja luonnon monimuotoisuuden parissa työskentelevä poikkihallinnollinen viestintäryhmä. Kysely oli toisinto vuonna 2018 toteutetusta suomalaisten luontosuhdebarometrista.


Teksti ja valokuvat: Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus


Lue lisää

Paluu etusivulle