Kotimaan luontomatkailu ja virkistäytyminen lähiluonnossa lisääntyivät suuresti viime vuonna. Kansallispuistojen käyntimäärä kasvoi 23 prosenttia: 3,2 miljoonasta lähes 4 miljoonaan. Kaikkien Metsähallituksen hoitamien suojelualueiden ja asiakaspalvelupisteiden kokonaiskäyntimäärä oli 9,2 miljoonaa. Koronapandemia ei kuitenkaan ole yksin syynä suosioon.
Kolin kansallispuistoon kuuluu myös saaria. Hehtaaria pienemmät saaret on rauhoitettu rantautumiselta lintujen pesimäaikaan touko-heinäkuussa, mutta esimerkiksi kuvassa näkyvällä Hiekkasaarella voi myös telttailla ympäri vuoden. Kuva: Metsähallitus / Tea Karvinen.
Metsähallituksen Luontopalvelut on seurannut kävijätrendejä vuodesta 2001. Koronapandemia vauhditti niistä monia, mutta ei aiheuttanut niitä. Esimerkiksi ensikertalaisten retkeilijöiden ja nuorten määrät ovat lisääntyneet viime vuosina, samoin luonnosta uusin tavoin nauttivien asiakasryhmien, kuten maastopyöräilijöiden. Lasten kanssa retkeilevien määrä on kasvanut, ja luonnossa yövytään yhä useammin.
Yhteistä kaikille kävijöille on luonnonrauhan hakeminen ja luonnosta nauttiminen.
Etelässä Repoveden kansallispuiston uusi silta ja Sipoonkorven kansallispuiston uudet retkeilyrakenteet olivat yksi syy puistojen käyntimääräennätyksiin. Retki suunnattiin kohteeseen, minne oli helppo päästä ja missä oli helppo kulkea ensikertalaisenkin. Lappi menetti tärkeän kevättalven matkailusesongin, kun matkailukeskukset suljettiin, mutta kesä ja loppuvuosi toivat pohjoiseen suuren määrän kotimaan matkailijoita, mikä näkyi kansallispuistojenkin reiteillä ja taukopaikoilla. Ulkomaisten asiakkaiden puute korostui keväällä pohjoisen matkailukohteilla ja kesällä esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa ja Vallisaaressa Suomenlinnan kupeessa.
”Arvioimme luontokohteiden käyntimäärien pysyvän korkeina koronapandemian jälkeenkin, koska kasvu on pitkän kehityksen tulos”, kertoo erikoissuunnittelija Liisa Kajala. ”Kun pandemia hellittää, myös ulkomaiset matkailijat palaavat.”
Repoveden uusi silta valmistui 2019. Kuva Metsähallitus / Jouni Kallio.
Luonnon kestävyys ja kävijöiden mieluisa kokemus taattava
Hyvät retkeilyrakenteet houkuttelevat luontoon ja suojaavat sitä kulutukselta. Palvelurakenteiden kuten polkujen, pitkosten ja taukopaikkojen avulla ihmiset voidaan myös ohjata tietyille reiteille ja suojella arempia luontokohteita.
Hallituksen tulevaisuusinvestointirahoituksella olemme pystyneet kuromaan umpeen retkeilyrakenteiden korjausvelkaa eli tekemään rakentamis- ja korjaustöitä suosituimmissa kohteissa.
Kävijäsuosio aiheutti paikoin ruuhkaa, erityisesti pysäköintipaikoilla. Retkeilyneuvonnalle oli kova kysyntä, ja lisäsimme neuvontaa maastossa ja verkossa, jotta luonnossa liikkuminen sujuisi turvallisesti – niin tartuntojen välttämisen kuin muunkin turvallisuuden osalta. Muistuttelimme hyvästä Retkietiketistä, joka ottaa huomioon sekä luonnon että toiset retkeilijät.
Kehitystyötä on tehtävä esimerkiksi liikennejärjestelyissä, jotka usein vaativat yhteistyötä Metsähallituksen ja kuntien kesken. Sekä pysäköintialueita että julkista liikennettä on kehitettävä suosituimmilla kohteilla. Hyviä esimerkkejä ovat yhteistyö Turun kanssa julkisen liikenteen järjestämiseksi Kurjenrahkan kansallispuistoon sekä yhteistyö Vantaan kanssa, kun kaupungin virkistysalueelle Kuusijärvelle rakennettiin Sipoonkorven kansallispuistoon vievä silta.
Retkeilijä nauttimassa Inarin retkeilyalueen luonnonrauhasta. Kuva: Metsähallitus / Kota Collective.
Tärkeiden, kertaluontoisten investointirahoitusten lisäksi Metsähallituksen Luontopalveluilla oli vuonna 2020 käytössään 7,5 miljoonan euron tasokorotus luonnonsuojelualueverkoston hoitoon, ja vuodelle 2021 on osoitettu 9,5 miljoonaa euroa. Tasokorotusten jatkuminen tulevina vuosina on välttämätöntä, jotta voimme jatkuvasti kehittää maastopalveluja niin, että ne vastaavat kysyntää, edistävät luontoarvojen turvaamista suosituimmillakin kohteilla ja varmistavat asiakasturvallisuuden.
Teksti: Tiina Grahn, tiedottaja, Metsähallitus, Luontopalvelut
Lue aiheesta lisää
Paluu etusivulle