Uutinen 18.5.2021 klo 12.58
Vaelluskalojen tulevaisuus näyttää entistä kirkkaammalta. Lohen, järvilohen, ankeriaan ja taimenen luonnollinen elinkierto muiden vaelluskalojen tapaan on ollut uhattuna jokien patoamisen ja vesivoimaloiden tuomien esteiden takia. Lisääntymiseen tarvittava virtaavan veden biotooppi on voinut jäädä saavuttamattomiksi monelle kalalajille. Nyt maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä NOUSU-ohjelma pyrkii parantamaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palauttamaan niiden luontaisen lisääntymisen Suomen virtavesissä.
© Valtaosa Suomen vaelluskalakannoista on uhanalaisia kuten kuvan Kyminjokeen nouseva Itämeren lohi. Kuva Riku Lumiaro.
Tarkkaa suunnittelua ja rakentamista
Hallitusohjelmassa toimeenpantu NOUSU-ohjelma on matkansa puolessavälissä, ja ohjelman hankkeet alkavat pian jo näkyä maisemassa. Vuosina 2020–2023 toteutettava ohjelma koordinoi ja rahoittaa hankkeita, joissa puretaan vaellusesteitä ja ohjataan luopumaan pienten vesivoimalaitosten käytöstä kriittisillä vesistöillä. Tärkeässä osassa ovat myös lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden kunnostaminen sekä uusien kalateiden rakentaminen vaelluksen mahdollistamiseksi.
Erikokoisia hankkeita on käynnissä eri puolella Suomea lukuisia. Saramojoella ja Hiitolanjoella ryhdytään pian käytännön toteutukseen. Kuusinkijoen Myllykoskea koskevat purkusopimukset ovat olleet tänä vuonna jo huomattava ilonaihe uhanalaiselle järvitaimenelle.
Maa- ja metsätalousministeriössä projektikoordinaattorina työskentelevä Matti Vaittinen on ollut aina kalamies henkeen ja vereen. Työ NOUSU-ohjelman parissa on osoittautunut Vaittiselle mielekkääksi tavaksi yhdistää patojen purkuun liittyvä ammattitaito ja vapaa-ajan into virtavesiin. Ohjelmassa projektikoordinaattori on ennen kaikkea sovittelija ja yhteistyön ajaja: niin sähköyritysten, kalastajien kuin luonnonsuojelijoiden ääni kuuluu suunnittelussa ja päätöksenteossa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on ollut tähän mennessä Vaittisen mielestä tehokasta ja eteenpäin vievää. Lähtökohtaisesti erilaiset intressit ovat löytäneet sovun NOUSU-ohjelman merkeissä.
Kohteensa puolesta jokien ja koskien kunnostustyöt eivät ole perinteisimpiä rakennushankkeita. Paikan päällä vesistöillä asiantuntijuus korostuu, jotta herkkä luonnonkohde saadaan juuri oikeanlaiseksi.
"Hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen löytyy Suomesta useita asiansa osaavia suunnittelutoimistoja ja urakoitsijoita, joiden avulla nämä ehkä hieman erityislaatuiset rakennushankkeet saadaan hoidettua kunnialla maaliin. Suunnittelu ja rakentaminen vaativat teknisen osaamisen lisäksi vahvaa ekologista ymmärrystä", Vaittinen sanoo.
Kalaisat joet ovat ilo monelle
Vaelluskalojen kannat ovat taantuneet huomattavasti viimeisen sadan vuoden aikana. Päällimmäisin syy tähän on ollut vesirakentaminen esimerkiksi patojen ja voimalatoimintojen muodossa. Vaalimalla vaelluskaloille tyypillisiä elinympäristöjä sekä purkamalla liikkumisen esteitä Vaittinen uskoo kalakantojen kääntyvän vihdoin nousuun. Lajinsuojelunäkökulma on keskeinen ohjelmalle, ja sen ensisijainen tavoite onkin tuoda virtaa populaatioihin.
Vesistöjen muokkaaminen ja rakennustoiminta näkyvät aina hetkellisesti ympäristössä, mutta onneksi vaelluskalat ovat sopeutuvia uusiin ympäristöihinsä. Kaloille rakennetut uudet reittiratkaisut vaativat aikansa istuakseen ympäristöönsä, mutta virran vakiintuessa tulokset ovat todistetusti hyviä. Riittävä vedenlaatu ja hyvät vaellusmahdollisuudet niin ylä- kuin alavirtaan takaavat, että kalat kuten lohi ja taimen pääsevät lisääntymään tehokkaasti.
Vaelluskalakantojen kohentuminen on ilon aihe sekä kalastajille että alueiden matkailualan yrittäjille. Tavalliselle luonnon ystävälle NOUSU-ohjelma näyttäytyy tulevaisuudessa tietysti esimerkiksi parempina kalastusmahdollisuuksina ja luonnonmukaisina maisemina.
Voimalaitoksen yhteyteen rakennettu kaupunkipuro Imatralla mahdollistaa järvitaimenen kutuvaelluksen. Kuva Riku Lumiaro.
"Kuohuva koski ja sen vapaana virtaava vesi on pysäyttävän hieno näky, joka säväyttää varmasti jokaista luonnossa kulkijaa. Kalamiehen mieltä kiehtoo ajatus kohentuvista vaelluskalakannoista, meloja katsoo uusia laskulinjoja. Toki vapaa jokijatkumo lämmittää luonnonystävän mieltä", Vaittinen pohtii.
Teksti: Juho Majanen, maa- ja metsätalousministeriö
Lue aiheesta lisää
Paluu etusivulle