Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Hallituksen esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi on valmistelun loppuvaiheessa: luonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle vielä ennen kesää.
Vaikka monimuotoisuuden turvaamisen eteen on tehty Suomessa paljon työtä, toimenpiteet eivät ole olleet riittävän tehokkaita luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Suomen luonnon monimuotoisuuden kehityssuunta on edelleen heikkenevä – uhanalaisten lajien määrällä mitattuna heikkeneminen on jopa nopeutunut. Yli 20 vuotta vanha luonnonsuojelulaki päivitetään, jotta se turvaisi entistä paremmin lajeja, luontotyyppejä sekä luonnon tarjoamia tärkeitä palveluja.
Suomen metsissä on eniten uhanalaisia lajeja, jotka tarvitsevat järeitä vanhoja puita ja lahopuuta. Kuvat Riku Lumiaro.
Uudella luonnonsuojelulailla pyritään parantamaan lajien ja luontotyyppien suojelua sekä tehostamaan niiden seurantaa. Lisäksi lailla lisätään keinoja, jotka kannustavat luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja sen kestävään käyttöön. Uudistettu luonnonsuojelulaki rakentuisi voimassa olevan lain rakenteen pohjalle, mutta sääntelyä ajantasaistetaan ja tarvittavilta osin vahvistetaan.
Uusina avauksina lakiin ehdotetaan mm. luontotyyppien suojelukeinojen laajentamista, luontotiedon aseman vahvistamista, ekologisen kompensaation hyödyntämistä sekä ilmastonmuutoksen tunnistamista osana monimuotoisuuden turvaamista.
Uudistus pohjaa laajaan tieteellisen arviointiin
Luonnonsuojelulain uudistus on ollut käynnissä vuoden 2020 alusta. Valmistelua on tehty ympäristöministeriön johdolla laajapohjaisissa projektiryhmissä, joissa on ollut virkahenkilöitä ja sidosryhmien edustajia.
Uudistuksen valmistelu pohjaa monipuolisiin tutkimuksiin ja selvityksiin, joita on tehty jo ennen uudistushankkeen käynnistymistä ja myös sen aikana. Valmistelun tieteellisen taustan vahvistamiseksi ympäristöministeriö kokosi tiedeneuvontahanke SOFIn kanssa tutkijaryhmän, jonka tehtävänä oli luoda kokonaiskuvaa lakiuudistuksen vaikutuksista. Joukko eri alojen tutkijoita keskittyi erityisesti luonnon monimuotoisuuteen, talouteen, yhteiskuntaan ja ilmastoon kohdistuviin lakiuudistuksen vaikutuksiin. Tutkijayhteistyöllä saatiin monipuolinen ja kattava kokonaiskuva hankkeen vaikutuksista, ja se toimi pohjana lainvalmisteluhankkeen vaikutusarvioinnille ja projektiryhmien työlle.
Kansallispuistojen suosio on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Niissä pääsee ihailemaan Suomen vielä koskematonta pohjoista luontoa.
Myös kansalaiset ja muut sidosryhmät ovat voineet osallistua ja vaikuttaa lain valmisteluun esimerkiksi verkkokuulemisissa. Uuden luonnonsuojelulain valmistelu on muutoinkin pidetty avoimena ja vuorovaikutteisena, sillä luonnonsuojelulaki koskee kaikkia. Siksi myös tulevalla lausuntokierroksella on valmistelussa tärkeä merkitys, jotta luonnonsuojelulaista muodostuisi tehokas, toimiva ja oikeudenmukainen kokonaisuus.
Teksti: Pasi Kallio, ympäristöministeriö
Lisätietoja
Luonnonsuojelulain uudistuksesta verkossa
Hallitussihteeri Pasi Kallio, ympäristöministeriö, p. 029 525 0251 pasi.kallio@ym.fi
Paluu etusivulle