Kotimaisen kalan syöminen on paitsi terveellistä, myös ilmasto- ja ympäristöystävällistä. Kuitenkin tällä hetkellä silakka- ja kilohailisaaliista vain nelisen prosenttia päätyy suomalaisten ruuaksi. Valtaosa käytetään eläinten rehun raaka-aineena. Silakan ja kilohailin kokonaissaalis on vuositasolla 100–150 miljoonaa kiloa, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin broilerin tai naudanlihan tuotanto. On vielä paljon tehtävää, jotta tämä arvokas proteiini saadaan suuremmassa määrin elintarvikekäyttöön.
"Tarvitaan kohtuullisen hintaista ja uudenalaisia tuotteita, joita kuluttajat haluavat ostaa. Esimerkiksi nyhtösilakka voi olla tulevaisuuden hitti. Perinteisessä muodossa silakkaa ei kuluttajat käytä määräänsä enempää", toteaa neuvotteleva virkamies Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Silakka on erinomainen mutta vähän käytetty ruokakala. Kuva MMM.
Lisäksi silakan kalastusalukset ja koko siihen liittyvä arvoketju on kehittynyt erityisesti teollisuuskalan tuotantoon. Koko arvoketjua tuleekin kehittää, jotta saaliista saadaan suurempi osa korkealaatuisena ruokapöytiin. Pienilläkin muutoksilla voidaan saada lisättyä merkittävästi silakan elintarvikekäyttöä ja ratkaisuja etsitään kuumeisesti, muun muassa kotimaisen kalan käytön edistämisohjelman voimin.
Kotimainen kala on ympäristöystävällinen valinta
Silakan ja särkikalojen kalastaminen poistaa Suomen vesistöstä yli 800 000 kiloa fosforia ja 4,5 miljoonaa kiloa typpeä vuodessa. Kotimainen kala on ympäristöystävällisempi valinta kuin ulkomailta tuotu. Osoituksena tästä myös WWF suosittaa valitsemaan kotimaista kalaa. Kotimaiset kalakannat ovat pääosin hyvässä kunnossa uhanalaisia vaelluskaloja lukuun ottamatta.
"Ylikalastus on maailmalla iso haaste. Lisäksi Norjassa kalankasvatus aiheuttaa ongelmia luonnonlohelle. Viljelylaitoksilta karanneet yksilöt voivat lisääntyä luonnonlohien kanssa ja näin ollen heikentää luonnonkantojen perimää", Halonen kertoo.
Kalankasvatus on Suomessa kestävää
Suomessa kalankasvatus ei uhkaa luonnonlohikantoja. Haasteemme on sen sijaan Itämeren heikko tila.
"Itämeri on matala ja herkkä sisämeri, jonka keskeinen ongelma on rehevöityminen. Siksi Suomen kalankasvatuksen kehittämisessä on keskitytty määrätietoisesti ravinnekuormituksen hallintaan ja sen vähentämiseen. Sisävesillä on panostettu uuteen kiertovesiteknologiaan, jossa tehokkaan vedenpuhdistuksen avulla voidaan vähentää ravinnekuormitusta", Halonen sanoo.
"Merialueella tuotantoa ohjataan ulkosaaristoon ja avomerelle, joissa kuormitus sekoittuu tehokkaasti. Suomalainen kalankasvatus on tehnyt erinomaista työtä ympäristön näkökulmasta, sillä kahden viime vuosikymmen aikana ravinnekuormitus on alentunut noin 70 prosenttia. Kalankasvatuksen osuus on enää noin prosentin Itämeren koko ravinnekuormasta", hän jatkaa.
Myös käytetty rehu vaikuttaa kalankasvatuksen ympäristöystävällisyyteen. Suomessa on siirrytty käyttämään kotimaisesta silakasta tehtyä kalarehua. Itämeren silakalla on MSC-sertifikaatti, joka varmistaa kalastuksen kestävyyden. Kasvatettu kala tarvitsee huomattavasti vähemmän rehua kuin maalla kasvatettavat eläimet. Yhdellä kilolla rehua pystytään tuottamaan kilo kalaa.
Kotitarvekalastajan verkkosaalis. Kuva Riku Lumiaro.
Suomessa on paljon vesistöjä ja pitkä rannikko, jonka vuoksi kotimaista kestävää kalanviljelyä voitaisiin lisätä nykyisestä. Suomalaisten syömästä kalasta kolme neljäsosaa tulee ulkomailta.
Ja sitten on vielä ilmasto. Luonnonvarakeskuksen mukaan jo yhden viikoittaisen liha-aterian vaihtaminen kalaan pienentäisi hiilijalanjälkeä noin viidellä prosentilla. Kalan syöminen myös pidentää elinikää ja kohentaa terveyttä. Ruokavalinta josta hyötyvät maapallo, luonto ja vieläpä oma kroppa. Ei kun syömään kalaa!
Lue aiheesta lisää
Paluu etusivulle