Kohti kattavampaa luontotyyppien seurantaa

Uutinen 24.8.2021 klo 14.26

Suomen ympäristökeskus SYKE on yhdessä laajan asiantuntijajoukon kanssa alkanut laatia ehdotusta uudesta luontotyyppien seurantajärjestelmästä. Toteutuessaan seuranta parantaisi merkittävästi luontotyyppitiedon tasoa ja saatavuutta. Tiedolle on kiireellistä tarvetta, sillä peräti 48 prosenttia luontotyypeistä on maassamme uhanalaisia.

Luontokartoittaja maastossa
Luontokartoittaja maastotöissä. Kuva Aapo Ahola.

Kehitettävässä seurantajärjestelmässä tullaan panostamaan uuden teknologian suomiin mahdollisuuksiin, kuten kaukokartoitukseen. Seurantaa suunnitellaan SYKEssä yhteistyössä Suomen ekosysteemiobservatorion (FEO) kanssa, ja asiantuntijakumppaneina ovat myös Metsähallitus ja Luke.

Luontotyyppien seuranta on avain luonnon tilan ymmärtämiseen

Luontotyypit edustavat luonnon monimuotoisuuden ylätasoa, siinä missä lajien ja geenien kirjo kertovat monimuotoisuudesta tätä alemmilla tasoilla. Luontotyyppi tarkoittaa tietynlaista luonnonympäristöä, jossa vallitsevat samankaltaiset ympäristötekijät ja eliöstö ja joka eroaa näiden ominaisuuksien perusteella muista luontotyypeistä.

Luontotyyppien seuranta tuottaa tehokkaasti tietoa luonnon monimuotoisuuden kehityksestä, sillä tietyn luontotyypin kehityssuunta kertoo samalla usean lajin elinympäristössä tapahtuvista muutoksista. Kun suojellaan luontotyyppejä mahdollisimman monipuolisesti, turvataan samalla hyvin myös eliölajiston monimuotoisuutta. Luontotyyppien seuranta auttaa siis kohdentamaan luonnon suojelua, hoitoa ja ennallistamista entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin.

Rimpiletto
Rimpiletto Riisitunturin kansallispuistossa. Letot ovat yleensä runsasravinteisia soita, joilla esiintyy monimuotoista luontoa. Kuva Aapo Ahola.

Luontotyyppien merkitys on kasvanut luonnonsuojelun lainsäädännössä ja luontoon vaikuttavien hankkeiden suunnittelussa. Suomesta kuitenkin puuttuu luontotyyppien määrän ja laadun järjestelmällinen seuranta. Nykyiset seurannat keskittyvät luonnonvaroihin. Tärkeimpiä systemaattisia seurantoja ovat suurten ja keskikokoisten vesistöjen seurannat sekä valtakunnan metsien inventointi (VMI), jotka kuitenkin kattavat luontotyyppien seurantatarvetta vain pieneltä osin.

LUSEK-hanke etsii järjestelmällisyyttä ja kattavuutta

Ympäristöministeriön rahoituksella käynnistyi keväällä 2021 luontotyyppien seurannan kehittämishanke (LUSEK), jossa etsitään parannusta luontotyyppien seurannan tilanteeseen. Hankkeessa laaditaan suunnitelma luontotyyppien valtakunnallisesti kattavasta seurannasta, joka toteutuessaan merkittävästi parantaisi luontotyyppitiedon tasoa ja saatavuutta. Kehitettävä luontotyyppien seurantajärjestelmä tuottaa tietoa Suomen ja EU:n biodiversiteettistrategioiden toteutukseen sekä kansainvälisten sopimusten raportointiin.

Projektipäällikkö Aapo Ahola SYKEstä kertoo, että hankkeessa pyritään kokoamaan yhteen kehitysideat laajalta joukolta luontoasiantuntijoita. Ensimmäinen tilaisuus antaa näkemyksensä luontotyyppien seurannan tarpeista on 22.9.2021, jolloin järjestetään avoin seminaari ja työpaja. Siinä kerätään ehdotuksia muun muassa siitä, millaisia asioita luontotyypeistä voisi seurata. Tilaisuuteen voi ilmoittautua 15.9. mennessä SYKEn koulutus- ja seminaarikalenterin kautta.

Kaukoseurantaa tullaan hyödyntämään

Ehdotus seurantajärjestelmästä tulee sisältämään kaukokartoitusmenetelmiä, joita uudet teknologiat mahdollistavat. Satelliitti- ja ilmakuviin perustuva kaukoseurannan mahdollisuudet ovat laajentuneet huomattavasti erityisesti siksi, että sekä kuvien resoluutio että kuvaustiheys ovat parantuneet. Suomen ekosysteemiobservatoriohankkeessa tutkitaan yhteistyössä LUSEK-hankkeen ja muiden kumppanien kanssa kaukokartoitusmenetelmiä.

Tutkimusdronen näyttö
Dronet ovat huomattavasti tehostaneet ympäristön seurantaa. Kuva Riku Lumiaro.

Menetelmät kehittyvät, mutta on muistettava, että kaukoseuranta pystyy kuitenkin kattamaan vain sellaisia asioita, mitä yläilmoista näkee. Myös maastotyölle tulee seurannassa olemaan jatkossakin tarvetta.

Teksti: Aapo Ahola Suomen ympäristökeskus

Lue aiheesta lisää

 

Paluu etusivulle


  • Tulosta sivu