Soolotalkoot-kampanja kannusti kansalaisia suojelemaan luonnon monimuotoisuutta torjumalla haitallisia vieraskasvilajeja. Haitalliset vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnonvaraisille eliöille sekä Suomessa että maailmalla. Kampanja toteutettiin valtakunnallisesti 17.5.–22.8.2021. Kampanja huipentuu Suomen luonnon päivänä 28.8. jolloin ansioituneita soolotalkoilijoita palkitaan.
Soolotalkoot osoittautui toimivaksi konseptiksi vieraslajien torjuntaan. Tapahtumaan rekisteröityi yli 184 henkilöä yli 50 kunnan alueelta. Mukana virallisina yhteistyökaupunkeina oli 31 kuntaa. INaturalist-sovelluksen Vieraslajien torjunta Suomessa -projektiin kertyi yli 500 torjuntaa vajaan 100 henkilön voimin. Yhteensä 15 haitallista vieraslajia ilmoitettiin tai torjuttiin lähes 5 hehtaarin, tai reilun 6 jalkapallokentän kokoiselta alueelta. Jättipalsamia kitkettiin 40 prosenttia ja komealupiinia 28 prosenttia kaikista torjuntatapahtumista. Soolotalkoilijat kitkivät myös muun muassa kurtturuusua, jättiputkia ja tatarlajeja. Espanjansiruetanoita kerättiin hurjat 7000 kappaletta.
Soolotalkoita pidettiin laajasti eri puolilla Suomea.. Kartalla on väritetty Soolotalkoisiin osallistuneet kunnat ja osallistujien kotikunnat violetilla värillä.
Virtuaalinen yhteisö talkoilijoiden tukena
Koronapandemian vuoksi on perinteisten yhteistalkoiden järjestäminen ollut hankalaa. Soolotalkoot-kampanja hyödynsi sosiaalista mediaa ja iNaturalist-yhteisöä tunnistamisen apuna ja torjuntamenetelmiin liittyvien keskusteluiden alustoina. Facebookin Soolotalkoot-ryhmässä oli yli 440 jäsentä. Keskustelua ja jaettuja talkookokemuksia syntyi mukavasti. Vaikka Soolotalkoot ei korvaa perinteisiä yhteisöllisiä ohjattuja talkoita, se tarjoaa joustavan tavan torjua vieraslajeja silloin itselle parhaiten sopii.
Soolotalkoot kuntien tukena vieraslajien torjunnassa
Soolotalkoiden idea otettiin kunnissa kiinnostuneena vastaan. Yhteistyökaupungit ja kunnat osoittivat talkookohteita, joilta sai käydä maanomistajan luvalla kitkemässä komealupiinia ja jättipalsamia. Kuntien tehtävänä oli toimittaa kohteille mahdolliset jätekehikot, kuljettaa säkitetty vieraskasvijäte pois tai ohjeistaa kasvien paikalla kompostointiin. Soolotalkoita mainostettiin laajasti kuntien eri kanavissa ja paikallislehdissä.
Vantaan kaupunki pystytti Soolotalkoisiin kaksi jättipalsamikeruukehikkoa. Ne olivat menestys sekä jättipalsamin torjunnassa että ympäristökasvatuksena - nyt asukkaat tuntevat jättipalsamin perehdyttyään kehikkoon kiinnitettyihin infokyltteihin. Kuva Sonja lahtinen.
Mitä Soolotalkoiden ensimmäisestä vuodesta opittiin?
Torjuntapaikan valinnassa tärkeää on saavutettavuus ja helppous. Hyviä paikkoja on löydetty esimerkiksi lenkki- ja ulkoilureittien varrelta. Soolotalkoiden järjestämisessä havaittiin myös kehityskohteita. Soolotalkoot pilotoi iNaturalist-sovelluksen käyttöä tehtyjen torjuntojen ilmoittamiskanavana. Sovelluksen käytettävyydessä on kuitenkin vielä kehitettävää. Lisäksi vaihtelevien vieraslajijätteiden käsittelytapoja tulisi yhtenäistää, sillä ohjeistukset eroavat kunnittain. Kaiken kaikkiaan palaute on ollut positiivista ja sitä tullaan keräämään syksyn kuluessa lisää. Soolotalkoot on tarkoitus vakinaistaa joka vuotiseksi kampanjaksi.
Soolotalkoiden järjestäjinä ja yhteistyötahoina oli suuri joukko toimijoita: Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Marttaliitto, lukuisat kunnat ja toimintaryhmät. Soolotalkooidean takana ovat DIAS- ja VieKas LIFE -vieraslajihankkeet.
Oulussa jättipalsamin kukinta jatkui elokuun alkupuolelle. Kuva Jaana Keränen.
Kiteellä yhdistettiin luovasti perinteiset talkoot ja soolotalkoot
Aina merkittävä ympäristöteko ei vaadi suurta tekijäjoukkoa. Kiteellä muutama aktiivinen talkoilija sai paljon aikaiseksi.
Kiteen ympäristöavustaja Marjo Tikan mukaan Soolotalkoisiin osallistuminen oli helppoa: soolotalkookyltit saapuivat postissa ja mainosmateriaalia tuli enemmän kuin riittävästi. Kunnan yhteyshenkilöltä vaadittiin kuitenkin omaa aktiivisuutta kylttien pystyttämisessä ja mainonnassa – ja totta kai vieraslajien kitkennässä. Soolotalkoita ja Kiteen oman vieraslajihankkeen talkoita mainostettiin yhdessä Kiteen kunnan nettisivuilla, Facebookissa ja useampaan otteeseen alueen paikallislehdessä Kotikarjalaisessa.
Rantapuiston kosteikko oli suosituin jättipalsamin kitkentäkohde, jossa järjestettiin myös Kiteen oman vieraslajihankkeen talkoita. Paikalle hankittu jätelava oli muutaman päivän myös soolotalkoilijoiden käytössä, ja vieraslajijätettä kertyikin mukavasti.
Kiteellä jättipalsamit jätettiin kompostoitumaan kitkentäpaikalle murskaamisen ja tallomisen jälkeen. Ohje toimi hyvin kuivilla paikoilla. Kosteammalla savipohjaisella paikalla havaittiin paikoin kukinnan jatkumista, jos kasveja oli liian isoissa kasoissa. Kunnollisella murskaamisella ja ilmavalla sijoittelulla ongelma on kuitenkin vältettävissä.
Kohteen valinta on Marjo Tikan mukaan todella tärkeää: yhden kohteen kyltti oli niitetty nurin ja traktori oli niittänyt lupiinikohteen kukinta-aikaan – mikä tietenkin oli hyvä juttu torjunnan kannalta.
Vaikka soolotalkoilu jäi Kiteellä muutaman aktiivisen toimijan varaan, Marjo Tikka ei lannistu, vaan pohtii, kuinka ihmiset saataisiin aktiivisemmin mukaan tulevina vuosina. Vieraslajien torjunnan tulisi olla kaikkien yhteinen tavoite, sillä kaupunki ei selviä siitä yksin. Soolotalkoot ovat tähän hyvä keino, ja Kiteellä aiotaan soolotalkoilla jatkossakin.
Teksti: Soolotalkoot-työryhmä
Lue aiheesta lisää
Paluu etusivulle