Uutinen 12.11.2021 klo 12.09
Lokakuussa valmistui ympäristöministeriön johdolla laadittu kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma. Sen tavoitteena on pysäyttää pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2030 mennessä, ja turvata sekä luonnon- että viljelykasvien pölytys. Parhaillaan lausuntokierroksella olevan strategian sisältöön voi ottaa kantaa 30.11. saakka.
Toimenpiteitä sekä taantuneiden että yleisten pölyttäjien tueksi
Pölyttäjästrategian eri toimenpiteillä pyritään parantamaan sekä uhanalaisten että yleisenä esiintyvien pölyttäjien tilaa. Uhanalaisia lajeja autetaan parhaiten kunnostamalla ja hoitamalla niiden tunnettuja elinympäristöjä.
Luonnon tarjoamat pölytyspalvelut ovat tärkeitä ruuantuonnon kannalta. Kuva Riku Lumiaro.
Tavanomaisia pölyttäjiä puolestaan tuetaan esimerkiksi vähentämällä kasvinsuojeluaineiden käyttöä sekä niistä aiheutuvia riskejä. Keskeisintä on lisätä pölyttäjien tärkeiden elinympäristöjen, kuten niittyjen ja paahdealueiden määriä. Tärkeitä tekijöitä ovat myös monipuolinen ravintokasvillisuus sekä lahopuusto.
Pölyttäjien seurantaa täydennetään
Aiemmin maassamme on seurattu pitkäjänteisesti vain yö- ja päiväperhosten kannanmuutoksia. Muiden pölyttäjäryhmien osalta seurantatietoa on niukasti. Osana strategiatyötä laadittiin myös esitys kansallisen pölyttäjäseurannan käynnistämisestä. Tämä seurantakokonaisuus sisältää aiempien perhosseurantojen ohella uutta, täydentävää viranomaisseurantaa etenkin mesipistiäisten ja kukkakärpästen osalta.
Seurantakokonaisuuden koordinoijaksi esitetään Suomen ympäristökeskusta, ja sen järjestämisessä olisivat merkittävässä osassa myös mm. Luonnontieteellinen keskusmuseo sekä Suomen Perhostutkijain Seura. Täydentävät seurannat pyritään käynnistämään jo kesällä 2022.
Lisätutkimusta tietotason parantamiseksi
Osana pölyttäjästrategiaa esitetään erillistä tutkimusohjelmaa pölyttäjiä koskevan tietämyksen parantamiseksi. Monen pölyttäjäryhmän osalta tunnetaan heikosti edes lajien perusekologiaa. Lisätietoa tarvitaan myös esimerkiksi eri elinympäristöjen hoito- ja kunnostustoimien vaikuttavuudesta. Tämä avannee hankemahdollisuuksia tämänkin lehden lukijoille.
Toimintaan tarvitaan kaikki mukaan
Pölyttäjien tilaa voidaan parantaa merkittävästi vain, jos yhteiskunnan eri sektorit, viranomaiset ja kansalaiset saadaan aktivoitua laaja-alaisesti mukaan toimintaan. Tätä varten tarvitaan monipuolista viestintää, sekä kullekin toimijataholle räätälöityjä neuvonta- ja ohjemateriaaleja. Pölyttäjästrategian jalkauttamista varten käynnistetäänkin erillinen koordinaatiohanke, jonka tehtävänä on herätellä ja tukea eri tahojen toimintaa pölyttäjien hyväksi.
Teksti: Janne Heliölä Suomen ympäristökeskus
Lisätietoja
Tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus, p. 040-0148 654, etunimi.sukunimi@syke.fi
Lue aiheesta lilsää
Paluu etusivulle