Lehdoissa elää monimuotoisempi lajisto kuin missään muussa metsäisessä elinympäristössä. Silti Etelä-Suomen lehdoista on suojeltu vain kolme prosenttia ja 97 prosenttia on talousmetsiä. Lehdoissa tehtävillä toimenpiteillä on suuri merkitys koko metsäluonnon monimuotoisuudelle. Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hanke paneutuu kokonaisvaltaisesti lehtoluonnon hoitoon suunnittelemalla, opastamalla ja toteuttamalla lehtojen konkreettisia luonnonhoitotöitä.
Lehtokeskusalueiden luontohelmet on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteishanke, jota rahoitetaan METSO- ja Helmi-ohjelmista. Hanke toimii pääasiassa eteläisen Suomen lehtokeskusten alueilla, joita ovat Etelä-Suomen hemiboreaalinen vyöhyke sekä Hämeen, Keski-Karjalan ja Pohjois-Savon lehtokeskusten alueet.
Lehtojen luonnonhoitotöitä tehdään pääsääntöisesti talvella. Puiden merkitseminen helpottaa metsäkoneenkuljettajan työtä.
Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan lehtojen hoitoa sekä talousmetsissä että suojelluissa lehdoissa. Kaikissa toimissa otetaan monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi huomioon metsänomistajan tavoitteet.
"Metsänomistajalle ei tule kustannuksia hoitotöistä, vaan hankkeessa etsitään sopivat rahoituskanavat hoitotöiden toteuttamiseen", kertoo hankkeen projektipäällikkö Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta.
Lehtokeskusten luontohelmet -hankkeen toteutuksen päävastuu on Suomen metsäkeskuksella. Yhteistyökumppaneina ovat hankealueella sijaitsevat ELY-keskukset, Metsähallituksen Luontopalvelut, Suomen ympäristökeskus, metsäalan toimijat sekä kunnat. Hanke on alkanut maaliskuussa 2021 ja on kolmivuotinen.
Metsänomistaja voi itsekin tehdä pienialaisia lehtojen hoitotöitä tai sitten niitä voi tehdä talkootöinä. Lehtimetsän alle syntynyt alikasvoskuusikko on raivattu ja raivaustähteet poltetaan pienissä kasoissa. Kuva Jukka Ruutiainen.
Lehtoja on vähän ja niiden lajisto köyhtyy
Luontokadon torjunnassa lehdot ovat keskeisessä asemassa. Lehtojen osuus Suomen metsien pinta-alasta on 1-2 prosenttia, mutta kaikista uhanalaisista metsälajeista lehtojen lajeja on peräti 45 prosenttia. Kaikki lehtoluontotyypit ovat joko uhanalaisia tai silmälläpidettäviä.
"Tässä on suuri mahdollisuus vaikuttaa. Lehtoja hoitamalla voidaan säilyttää monimuotoista luontoa ja uhanalaisia lajeja. Tästä ajatuksesta sai alkunsa myös Lehtokeskusten luontohelmet -hanke", Ruutiainen kertoo.
Lehtojen hoitotöiden tulokset näkyvät parhaiten kesällä, kun kasvusto on vehreää ja kenttäkerros runsasta.
Sekä lehtojen luontainen sukkessio että ihmisen toiminta talousmetsissä johtaa lehtojen kuusettumiseen. Tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen seurauksena tilanne saattaa kuitenkin muuttua kuusen kannalta epäsuotuisaksi. Tämä tulisi ottaa huomioon jo nyt metsien, ja etenkin lehtometsien, hoidossa.
Lehtojen hoidolla ylläpidetään monimuotoista lajistoa
Eteläisen Suomen lehdoissa esiintyy noin 15 lehtipuulajia ja lisäksi Ahvenanmaalla vielä muutamaa harvinaista lajia. Lehtojen lehtipuilla ja pensailla on runsaasti seuralaislajeja, kuten pölyttäjiä, joilla on myös ihmisen hyvinvoinnin kannalta korvaamaton merkitys. Lehdoille ominainen monipuolinen puulajisto ylläpitää monimuotoista eliölajistoa.
Nuoren talousmetsän ensiharvennuksessa on tehty pähkinäpensaalle lisää tilaa. Valonsäteet tavoittavat harvennuksen jälkeen pähkinän lehdet huomattavasti paremmin. Taustalla näkyy säästetty riistatiheikkö. Kuva Jukka Ruutiainen.
Kun lehtojen hoitoon panostetaan riittävästi ja vielä suojelemattomat arvokkaat lehtokohteet saadaan suojelun piiriin, lähes puolella Suomen uhanalaisista lajeista on turvatumpi tulevaisuus eikä tavanomaisilla lehtolajeilla ole uhkaa joutua uhanalaisten lajien listalle.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Jukka Ruutiainen, Suomen metsäkeskus
Paluu etusivulle