Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot -hanke pääsi iskemään ensimmäistä kertaa lapansa maahan elokuussa 2020 ja kunnostamaan padottavia kosteikkokohteita vesilinnuille. Menneen vuoden aikana tapahtui paljon. Vuoden 2021 loppuun mennessä kosteikkoja on kunnostettu tai kunnostustyöt on aloitettu yli 20 kohteella, joiden yhteispinta-ala on noin 200 ha. Tänä vuonna tavoitteena on saada käyntiin vähintään kaksikymmentä uutta kosteikkotyömaata.
Saarenjärven rantakosteikko kuhisi elämää heinäkuussa. Patopenkereellä niittykasvit ja ruis kasvoivat hyvin. Kuva Lauri Laitila.
Viime keväänä vesilintujen ja kahlaajien lajikirjo nautti ensimmäisten elinympäristökunnostusten tuloksista. Ensimmäiset muuttolinnut löysivät arvokkaan levähdyspaikan Karjalohjan Jyrkännotkon kausikosteikosta muuttoreittinsä varrelta heti huhtikuun alussa.
”Jyrkännotko oli selvästi levähtäjien mieleen ja myös kesällä näimme pesimään innostuneiden sorsa- ja kahlaajaparien poikueiden vilinää”, kertoo kosteikkosuunnittelija Lauri Laitila Suomen riistakeskuksesta.
Salon Vähäjärven ja Saarenjärven rantakosteikon patopenkereet kestivät hyvin järven luonnollisen tulvimisen kosteikkoalueille. Lajikirjo oli kevään ja kesän aikana ilahduttavan runsas ja sitä pystyi seuraamaan hankkeen kosteikkolivekameran kautta. Livekamerasta havaittiin ainakin 38 eri lintulajia: joukossa myös elinympäristönsä suhteen vaateliaampaa lajistoa, kuten lapasorsa- ja jouhisorsapareja.
Perinnemaisemassa viihtyvät keltavästäräkit tepastelivat patopenkereellä pitkin kesää ja useana aamuna pystyi kuulemaan kaulushaikaran reviiriääntelyä. Sudenkorentojenkin lentonäytteitä oli ilo seurata. Heinäkuun lopulla vesi laskettiin rantakosteikon tulvaniityiltä ja emolehmäryhmä pääsi laiduntamaan sekä ylläpitämään loistavaa elinympäristöä ensi kevään poikueille.
Saarenjärven rantakosteikon elämää pystyi viime vuonna seuraamaan hankkeen kosteikkolivestä. Live käynnistyy uudelleen kevään 2022 aikana.
Syksyn sateet hidastivat töitä
Kesän kuivuus ei onneksi haitannut arvokkaiden poikue-elinympäristöjen kehittymistä. Patoamalla perustetuissa kosteikoissa riitti hyvin vettä, mikä mahdollisti hyvän elinympäristön vesilintujen ja kahlaajien poikueille sekä muille kosteikoissa viihtyville eläimille.
”Uusien kosteikkojen elämää on ollut hienoa havainnoida, vaikka kaikki ei sujunut kuten Strömsössä. Loppukesän ja syksyn runsaat sateet haittasivat ja viivästyttivät uusien kosteikkojen rakennustöitä”, kertoo Laitila.
Vettyneiden maiden vuoksi muutamien työmaiden viimeistely jouduttiin jättämään ensi vuoden puolelle, jotta patopenkereet saadaan tiivistettyä kestäviksi eikä tarpeetonta kuormitusta synny alapuolisille vesistöille. Kaivutöiden hidastuminen lisäsi merkittävästi muutamien kosteikkojen toteutuskustannuksia.
Saarenjärven rantakosteikolla loppukesän laiduntaminen on osa kosteikon hoitoa, jolla alue pysyy avoimena. Kuva Lauri Laitila.
”Toivottavasti tulevana kesänä ja syksynä on kuivia kelejä, jotta ensi vuonna on liuta uusia kosteikkokohteita valmiina palvelemaan hyvinä tankkauspisteinä ja poikue-elinympäristöinä kevään muuttolinnuille”, Laitila jatkaa.
Lue aiheesta lisää
Paluu etusivulle