Saimaannorpan kanta on viime vuosina ollut hienoisessa kasvussa. Tällä hetkellä Saimaalla uiskentelee arviolta noin 420 norppaa. Pitkäjänteinen suojelutyö on siis kantanut tulosta, mutta erilaisia keinoja ja toimenpiteitä yhden maailman uhanalaisimman hylkeen säilyttämiseksi tarvitaan yhä.
Suojelutyötä ja -toimenpiteitä kehitetään parhaillaan käynnissä olevassa Yhteinen Saimaannorppamme LIFE -hankkeessa. Metsähallituksen koordinoimassa projektissa on mukana mm. Etelä-Savon ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen Luonnonsuojeluliitto sekä WWF. Hanke on meneillään vuosina 2020–2025 ja sen tavoitteena on sovittaa yhteen luonnon ja kulttuuriperinnön suojelun sekä virkistyskäytön ja matkailun tarpeita.
Kevät on norppien parissa työskenteleville biologeille vilkasta aikaa. Saimaannorppaemot kuutteineen ovat huhtikuussa jättäneet lumipesänsä ja siirtyneet uiskentelemaan hupenevien jäiden sekaan. Tällöin maastoon päästään suorittamaan pesälaskentoja, joiden avulla arvioidaan kunakin vuonna syntyneiden kuuttien määrää.
Saimaannorppan lumipesä keväällä pesinnän jälkeen. Kuva Miina Auttila.
Vasta kevätauringon sulattamista, romahtaneista rantakinoksista voi päätellä, onko hangen suojissa ollut norpan pesä. ”Kinoksen alta löytyvä vanha avanto, jäljet kuutin kaivamista lumikäytävistä sekä jäälle jääneet valkoiset karvat kertovat, että pesään on syntynyt kuutti”, kertoo Metsähallituksen suojelubiologi Riikka Alakoski.
Tämän vuoden pesälaskennat on saatu päätökseen huhtikuun lopulla ja pesäpaikkasukellukset alkavat, kun jäät ovat lähteneet. Havaituilta pesäpaikoilta etsitään sukelluksilla istukoita - toisin kuin muut pedot, norpat eivät syö synnytyksen jälkeisiä. Rantavedestä löytyvä istukka tai mahdollisesti kuollut kuutti ovat varmoja todisteita kuutin syntymästä kyseisellä pesäpaikalla.
Yhteistyössä kehitetty norppaystävällisen matkailun pelisäännöt
Toukokuussa myös tavallisella retkeilijällä on hyvät mahdollisuudet nähdä norppa luonnossa Saimaan vesillä liikuttaessa, koska norpat vaihtavat keväisin karvapeitteensä. Saimaannorpat viettävätkin tähän aikaan vuodesta suuren osan ajastaan rantakallioilla ja -kivillä loikoillen; märkä karva ei irtoa, vaan karvan on oltava kuivaa, jotta vanha vaihtuu ja uusi kasvaa.
Norppia kannattaa ihailla kaukaa kiikareilla, koska karvanvaihto vie energiaa ja aikaa, ja rannalla viettämänsä ajan norppa paastoaa. Jos hylje säikähtää liian lähelle saapuvaa venettä ja sukeltaa veteen, karvanvaihto on aloitettava taas alusta karvan kuivattelusta lähtien.
Uusien suojelu- ja valistustoimenpiteiden kehittämistyössä hankkeessa on tänä keväänä työstetty yhteistyössä Saimaan alueen matkailuyrittäjien kanssa Norppaystävällisen matkailun pelisäännöt. Mukana olevat yrittäjät sitoutuvat mm. pitämään vesillä aina riittävän etäisyyden norppiin ja toteuttamaan norppien katseluretket vain kokeneiden, lajin käyttäytymiseen perehtyneiden oppaiden johdolla.
Saimaannorpat loikoilevat kivillä ja luodoilla keväällä karvanlähdön aikaan. Kuva Miina Auttila.
Yrittäjät ovat tärkeässä roolissa tiedon välittämisessä myös omatoimisesti Saimaalla liikkuville retkeilijöille ja matkailijoille. Yhteiset, yleisesti tiedossa olevat toimintatavat ovat tärkeitä, jottei norppia häiritä turhaan tai lähestytä liian lyhyen välimatkan päähän. Oikea tieto norpan käyttäytymisestä mahdollistaa ihmisten ja hylkeiden onnistuneen rinnakkaiselon Saimaalla.
Toukokuussa norppaemot vieroittavat kuuttinsa, ja nuoret hylkeet aloittelevat itsenäistä elämäänsä. Saimaannorpat liikkuvat tyypillisesti ensimmäisenä kesänään laajalla alueella, mutta palaavat aikuistuttuaan synnyinseuduilleen. Kesän kynnyksellä selviää, kuinka monta uutta kuuttia tänä vuonna lähtee tutkailemaan Saimaan vesialueita. ”Tämän talven lumi- ja jäätilanne oli harvinaisen hyvä, ja syntyneiden kuuttien määrä varmistuu pesäpaikkasukellusten jälkeen”, Alakoski toteaa.
Teksti: Ilona Karjalainen
Yhteinen Saimaannorppamme LIFE -hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
Lue aiheesta lisää
Paluu 3/2022 etusivulle