Maamme 40. kansallispuisto on upea lahja Suomelle ja kaikille luonnon ystäville.
Avajaisjuhlakansaa Huosilammen rannassa, luonnon amfiteatterissa. Eturivissä ympäristöministeri Tiilikainen ja tasavallan presidentti puolisoineen.
Viivasuoraksi piirretty maantie kumpuilee läpi kainuulaisen erämaan. Siellä täällä vilahtelee laiskasti tien reunustoilla ruokailevia poroja. Liikennettä ei ole nimeksikään ja mielessä käy, onko päivä nyt varmasti oikea. Eikö jossain täällä pitänyt olla suuri kansanjuhla?
Pelko osoittautuu aiheettomaksi: pieni kurvaus maantieltä viitan osoittamaan suuntaan ja pysäköintialueet ovat jo täynnä erikokoisia menopelejä. Hyväntuuliset ihmiset käyskentelevät joukkoina kohti Hossan luontokeskusta. Puheensorinasta kuulee, että paikalle on tultu kauempaakin, osa jo telttailemaan edellispäivänä. Tänään on totisesti syytä juhlaan: Tasavallan presidentti saapuu hetken päästä vihkimään näille maille maamme 40. kansallispuiston, 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.
”Kaukana kavala maailma”, kajahtaa jostain varoittamatta. Joukko tummapukuisia miehiä siellä huutelee männikössä Aleksis Kiven sanoja. Mieskuoro Huutajat. Tänään kavala maailma tuntuu erityisen kaukaiselta, sillä aurinkokin hellii juhlakansaa.
Legendaarinen luontokuvaaja Hannu Hautala
ilahdutti Hossassa hyväntuulisuudellaan.
Vastaan painelee sauvoillaan legendaarinen luontokuvaaja Hannu Hautala. Hossassakin paljon kuvannutta miestä ei ikä hidasta.
”Tuntuu uskomattomalta, että täällä on nyt kansallispuisto. Tämä on ainutlaatuinen paikka”, Hautala huikkaa.
Luontokeskukselta löytyy työn touhussa myös toinen tuttu kasvo. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on heittäytynyt juhlapäivän kunniaksi reportteriksi ja haastattelee nyt vastaantulijoita. Käynnissä on juttutuokio ranskalaisen husky-yrittäjän kanssa. Tämä uskoo kansallispuiston houkuttelevan lisää myös ulkomaisia matkaajia.
”Minäkin ilahduin nähdessäni viimeaikaisen tutkimuksen, jonka mukaan Suomeen matkustamista suunnittelevat ovat kaikkein eniten kiinnostuneita juuri suojelualueistamme. Hossasta saimme todellisen satavuotisjuhlavuoden helmen”, ministeri sanoo.
Kenen tahansa kanssa päivän aikana jutteleekin, kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että valinta osui oikeaan: Hossa on kansallispuistonsa ansainnut. On upea Julma-Ölkyn kanjonijärvi, mielikuvitusta kutkuttavat ikiaikaiset kalliomaalaukset, hongikkoiset harjukankaat ja aarniometsät. Alueella on ollut merkittävä rooli myös itsenäisyytemme alkutaipaleilla ja myöhemmin itsenäisyytemme säilyttämisessä.
Hossassa kun ollaan, niin h-hetkikin on omanlaisensa. Yli nelituhatpäinen yleisö on kerääntynyt Huosilammen rantaa reunustavaan rinteeseen, luonnon amfiteatteriin. Kun presidentti ja rouva Haukio saapuvat paikalle, koko joukko nousee yksituumaisesti pystyyn ja tervehtii kunniavieraita aplodein. Tunnelma saa kansallisromanttisia piirteitä, kun muusikko Pekko Käppi yhtyeineen esittää jouhikolle sovitetun rouhean tulkinnan Sibeliuksen Finlandiasta. Arvokasta mutta rentoa, juuri Hossaan sopivaa.
Kansallispuiston silkkinauhan leikkaaminen on symbolisesti tärkeä hetki. Alueen kunnissa – Suomussalmella, Kuusamossa ja Taivalkoskella – Hossan arvo retkeilykohteena on tosin tunnettu jo pitkään. Nyt tänne on kuitenkin kääntynyt koko kansakunnan valokeila, mikä merkitsee myös piristysruisketta aluetaloudelle.
Avajaisjuhlan kuuluu niin taidetta, opastettuja vaelluksia kuin soppaa kenttäkeittiöstä. Yksi viettää juhlaa onkien, toinen piknik-kori vierellään. Hossa tarjoaa jokaisella jotakin, mutta kaikki tuntuvat vannovan yhtä asiaa – takaisin on päästävä, ja pian.
Teksti ja kuvat: Jussi Palmén
Avajaisjuhla järjestettiin Huosilammen rannassa.
Kaikki 2/2017 Luonnon kirjon artikkelit