Uutinen 27.9.2017 klo 10.35
Jättiputkikasvusto entisellä niityllä. © Antti Below / YHA
Tienvarsien lupiinit, polttavat jättiputket ja metsissä vilistävät supikoirat… Vieraslajit eivät ole leikin asia, vaan toiseksi suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle.
"Näin on, kun asiaa katsotaan maailmanlaajuisesti. Suurimmaksi uhkatekijäksi on arvioitu kokonaisten elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen", kertoo Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä.
Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tuonut lajin luontaisen alueen ulkopuolelle. Haitallisia vieraslajit ovat silloin, kun ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta.
Uudet lajit olleet voimassa 2.8. alkaen
Vieraslajien torjuntaa säätelee Suomessa lailla kaksi listaa: EU:n vieraslajiluettelo osana EU:n vieraslajiasetusta sekä kansallinen vieraslajiluettelo eli valtioneuvoston asetus. Näiden lisäksi Suomella on kansallinen vieraslajistrategia, mikä ohjeistaa torjuntatoimintaa ilman lainsäädännöllistä statusta.
"EU:n vieraslajiluettelo ja kansallinen luettelo määrittävät sen, minkä lajien torjuntaan rajalliset panokset pistetään. EU:n luetteloa täydennettiin kesäkuussa 12 uudella lajilla. Niistä Suomen luontoon on laajasti levinnyt kaukasianjättiputki, jättipalsami ja supikoira", muistuttaaNiemivuo-Lahti.
Muita uusia lajeja ovat afrikanhanhi, vesikaijalehti, mesisilkkiyrtti, kiehkuravesirutto, värigunnera, peittolapaheinä, kampaärviä, piisami sekä arabiansulkahirssi. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on ollut kiellettyä 2.8.2017 alkaen.
EU:n vieraslajiluetteloon lisättiin myös supikoira, joka on levinnyt Suomessa laajasti luontoon. Sen torjunta on tärkeää etenkin alueilla, joilla se uhkaa eniten monimuotoisuutta kuten kosteikoilla tai tärkeiden lintuvesien ympäristössä.
Supikoira tulee luetteloon 2.2.2019 alkaen. 18 kuukauden siirtymäaika neuvoteltiin, jotta jäsenmaat voisivat tarvittaessa hakea lupaa jatkaa supikoiran tarhausta ja turkistarhoilla olisi aikaa rakentaa mahdolliset puuttuvat paonestorakenteet. Luvan myöntämisen ehto on esimerkiksi se, että laji ei pääse karkaamaan luontoon.
Kasvit kuriin vapaaehtoisvoimin
Jättipalsami on laajalle levinnyt vieraslaji, jota
torjutaan monin paikoin talkoovoimin.
© Pirjo Ferin / YHA
Yksi Suomen haastavimpia vieraslajeja on jättiputki. Ne muodostavat parhailla kasvupaikoilla tiheitä jättiputkimetsiä, jotka tukahduttavat alleen kaiken muun kasvillisuuden. Lisäksi ne aiheuttavat ihmisille palovammojen kaltaisia oireita. Mutta kuinka vieraslajeja sitten torjutaan ja kenen toimesta?
"Ilman vapaaehtoistoimintaa ja järjestöjä torjunnasta ei tulisi mitään. Vapaaehtoisvoimin tehty työ on täysin korvaamatonta", sanoo Niemivuo-Lahti.
Laki ei velvoita maanomistajia poistamaan maillaan kasvavia haitallisia vieraslajeja paitsi jos niiden leviämisestä aiheutuisi merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle. EU:n tai kansallisella listalla olevien lajien tahallinen kasvattaminen tai levittäminen on sen sijaan aina kiellettyä.
Esimerkiksi jos tontilla kasvaa jättiputkia ja naapurissa on päiväkoti, voidaan sanoa että kasvit saattavat uhata terveyttä ja ne pitää poistaa. Tai jos kasvit uhkaavat levitä vieressä olevalle luonnonsuojelualueelle, ne ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle. Silloinkaan torjuntatoimet eivät saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuuttoman suuria kustannuksia.
"Vieraslajien poistaminen on aina myös maanomistajan oma etu, koska se auttaa ylläpitämään tontin arvoa. Tarvittaessa voi olla yhteydessä oman alueensa ELY-keskukseen ja pyytää apua vieraslajien tunnistamiseen tai tietoja hävittämiskeinoista."
Puutarhajätteet on käsiteltävä oikein
Tärkeä nyrkkisääntö on, että vieraslajeja ei saa kasvattaa tai kylvää, istuttaa tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että ne voivat päästä ympäristöön. Niiden siemeniä tai juuria sisältävä puutarhajäte on siksi käsiteltävä huolellisesti, eikä sitä saa viedä metsänreunaan tai muualle luontoon. Monet jättipalsamikasvustot ovat esimerkiksi saaneet alkunsa pihojen ulkopuolelle kuljetetusta puutarhajätteestä.
Kaupungit ja kunnat ovat myös maanomistajia, joten nekin päättävät itsenäisesti, kuinka vieraslajeja käytännössä torjutaan. Monet kaupungit suhtautuvat vieraslajien uhkaan vakavasti, ja järjestävät itsenäisesti torjuntakampanjoita.
Kevät ja aikainen kasvukausi on parasta torjunta-aikaa
Tämän syksyn aikana päivitetään kansallista vieraslajiluetteloa, johon on uutena ehdokkaan muun muassa lupiini. Myös EU:n vieraslajiluetteloa päivitetään pian taas. Siihen on jonossa 11 uutta lajia. Mutta entä torjuntatoimet, vieläkö syksyllä kannattaa kitkeä vieraslajeja kasvimaalta?
"Paras aika torjuntaan on kevät ja aikainen kasvukausi eli ennen kuin kasvit ehtivät kukkia ja siementää. Osa kasveista leviää kuitenkin myös juurten ja juurtenpalasten avulla. Sellaisten kitkeminen maasta voi siis hyvin auttaa näin syksymmälläkin", Niemivuo-Lahti sanoo.
Teksti: Iina Bister, maa- ja metsätalousministeriö
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Neuvotteleva virkamies, Johanna Niemivuo-Lahti, puh. 0295 16 2259
Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 0295 162 456
etunimi.sukunimi@mmm.fi
Lisätietoa haitallisista vieraslajeista:
Kaikki Luonnon kirjon 3/2017 artikkelit