Uutinen 31.1.2018 klo 16.48
Tiistaina 30.1.2018 juhlittiin Säätytalolla Suomen valtion 50 vuotta sitten alkanutta IUCN-jäsenyyttä juhlaseminaarissa Luonnon hyväksi – maailman puolesta. Tilaisuudessa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja IUCN:n pääjohtaja Inger Andersen korostivat sitä, että luonnon monimuotoisuuden eteen tarvitaan lisää panostuksia. Monimuotoisuus on jäänyt ilmastonmuutoksen jalkoihin. Seminaarissa nostettiin esille onnistumisia luonnonsuojelutyössä kotimaassa ja maailmalla. Juhlaan osallistui täpötäysi sali kotimaasta, Pohjoismaista ja IUCN:stä.
Ministeri Kimmo Tiilikainen pitää avauspuheenvuoroa. Kuva Merja Paakkanen, SLL
Suomi liittyi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n jäseneksi 26.1.1968. Asetuksen esittelijänä oli ulkoministeri Ahti Karjalainen ja allekirjoittajana tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto perustettiin 5.10.1948 Ranskan Fontainebleaussa. Yksi perustajajäsenistä oli Suomen luonnonsuojeluliittoa edeltänyt yhdistys. Suomen jäsenyyden 50-vuotisjuhla nivoutuu siten koko IUCN:n 70-vuotisen taipaleen juhlintaan.
Onnistumiset suojelutyössä
Seminaarissa Suomen IUCN-toiminnasta kertonut ympäristöneuvos, emeritus Esko Jaakkola totesi, että IUCN-työryhmän ja myöhemmin IUCN-komitean työ on ollut keskeistä. IUCN:n uhanalaisten lajien ja luonto¬tyyppien Punaisten kirjojen työtä ja tiedon keräämistä esiteltiin myös, ja työtä tulee jatkaa. Yli puolet Suomenkin lajistosta tunnetaan edelleen varsin puutteellisesti. Lajiston hyväksi tehdystä onnistuneesta työstä ja suojelualueiden merkityksestä terveydelle esiteltiin monta hyvää esimerkkiä.
IUCN:n pääjohtaja Inger Andersen piti IUCN:n 70-vuotista toimintaa keskeisenä ympäristösopimusten syntymisessä sekä loi katseen kestävään kehitykseen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun virtaviivaistamiseen vuoden 2020 jälkeen. Luonnon monimuotoisuutta ei ole vielä ymmärretty samanlaiseksi kestävän kehityksen peruskiveksi kuin ilmastoa. Andersen peräänkuuluttikin luonnonsuojelutoimijoiden tiiviimpää yhteistyötä muiden sektorien kanssa.
IUCN:n suomalaiset jäsenorganisaatiot esittelivät kukin omia hankkeitaan luonnon monimuotoisuuden hupenemisen hidastamiseksi niin kotimaassa kuin maailmallakin.
Seminaarin jälkeen tapasivat vielä IUCN:n Pohjolan-Baltian alueen IUCN-jäsenorganisaatioiden edustajat keskenään: käytiin läpi ajankohtaisia asioita eri maissa ja sovittiin keskinäisestä yhteistyöstä. Illalla ulkomaiset vieraat tutustuivat Korkeasaaren ex situ -suojelutyöhön ja saivat kuulla myös Kööpenhaminan eläintarhan lajiensuojelutyöstä.
Rohkeampia ja luovempia ratkaisuja tarvitaan
”Suomi osoittaa jatkuvasti vahvaa johtajuutta luonnon suojelussa ja sitoutumista Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton toimintaan. Oli hienoa olla mukana tässä juhlassa IUCN:n jäsenten ja kumppanien kanssa. Olen iloinen yhteisestä työstä 2020-tavoitteen saavuttamiseksi ja kannustan tekemään rohkeita ja luovia ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen estämiseksi vuoden 2020 jälkeen”, sanoo IUCN:n pääjohtaja Inger Andersen.
Päivän aikana solmittiin IUCN:n ja ulkoministeriön välinen puitesopimus, jonka perusteella ulkoministeriö tukee IUCN:n vuosien 2017–2020 ohjelman toimeenpanoa yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla. Tämä on jatkoa ulkoministeriön ja IUCN:n vuonna 2010 alkaneelle puitesopimuskumppanuudelle.
IUCN:n monipuolinen tieteellinen toiminta tuottaa tietoa päätöksentekoon. Järjestön tieteellinen osaaminen perustuu suurelta osin kuudessa asiantuntijakomissiossa vapaaehtoisesti toimiviin alan huippututkijoihin ja asiantuntijoihin, joita on yli 10 000 eri puolilta maailmaa. Suomestakin on runsaat 50 komission jäsentä, joista suuri osa lajiensuojelukomissiossa, mutta myös suojelualueita, ekosysteemien hoitoa, ympäristölakia, viestintää ja ympäristökasvatusta koskevissa sekä ympäristö-, talous- ja sosiaalipolitiikkaan vaikuttavissa komissioissa.
Suomi näkyy hyvin IUCN:ssa
Suomessa on seitsemän IUCN:n jäsenorganisaatiota: valtiota edustavan ympäristöministeriön lisäksi liittymisjärjestyksessä Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, Suomen riistakeskus, BirdLife Suomi ja Korkeasaaren eläintarha.
Suomen IUCN-komitea toimii IUCN:n suomalaisten jäsenorganisaatioiden yhteistoimintaa ja tiedonvälitystä edistävänä elimenä ja linkkinä järjestön päämajaan. IUCN-komiteassa toimii myös muita luonnonsuojelun kansainvälisessä yhteistyössä keskeisiä organisaatioita, kuten ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut.
Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä toimi IUCN:n päättävän elimen Councilin jäsenenä edustaen läntistä Eurooppaa vuosina 2008–2016. Vuodesta 2013 alkaen hän oli myös yksi järjestön neljästä varapuheenjohtajasta.
Tunnelmia juhlaseminaarista löytyy sosiaalisessa mediassa tunnuksella #iucn_finland50
Päivän antia keräsivät Marina von Weissenberg, Suvikki Silvennoinen ja Liisa Nikula
Kaikki Luonnon kirjon 1/2018 artikkelit