Näkymä Kivisuolle. Kuvat Ari-Pekka Auvinen.
Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjan suurin suojelukokonaisuus muodostui Muhoksen Kivisuolle, Oulujoen pohjoispuolelle. Hienon yhteishengen siivittämänä Suomen Luonnonsuojelun Säätiö, Utajärven kunta ja Fortum suojelivat korvauksetta yhteensä 291 hehtaaria omistamiaan maita arvokkaan muuttohaukka- ja metsähanhisuon laitamilta.
Kivisuon suojeluhanke käynnistyi helmikuussa 2017, kun ELY-keskukselle vinkattiin suon länsireunalta myyntiin tulleesta suuresta 169 hehtaarin yksityismaasta. Koska valtion METSO-varoja ei voitu käyttää näin suovaltaiseen alueeseen, etsittiin tilalle uutta omistajaa järjestöjen ja säätiöiden parista.
Lopulta – jännittävienkin vaiheiden jälkeen – ostaja löytyi. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö oli saanut testamenttilahjoituksen, joka tuli sen antajan toiveen mukaan käyttää suojelualueiden hankintaan. Kohde sopi säätiölle hyvin, sillä Kivisuo oli osana Muhokset suot -nimistä kokonaisuutta mukana Suomen luonnonsuojeluliiton 100 luontohelmeä -kampanjassa. Kivisuo on myös rajattu maakunnallisesti tärkeäksi lintualueeksi ja merkitty maakuntakaavaan luonnon monikäyttöalueeksi.
Utajärven kunta ja Fortum mukaan talkoisiin
Yksityistilan hankkiminen avasi Kivisuolle laajemman näkymän. Suon arvokkaimmat osat ovat lähes kokonaan yhteisömaanomistajien hallussa. Suurinta maanomistajaa, vielä 2010-luvun alussa suolle noin 750 hehtaarin turvetuotantoaluetta havitellutta Vapoa, ei ainakaan vielä onnistuttu saamaan mukaan talkoisiin. Niin ikään empimään jäi UPM lähes 230 hehtaarin maaomaisuudellaan.
Muutoin Kivisuon suojeluhanke oli menestys. Utajärven kunta suojeli kunnanhallituksen yksimielisellä päätöksellä 65 hehtaaria koskematon suota ja metsäsaarekkeita Kivisuon pohjoislaidalta. Fortumin kampanjaan ilmoittama 28 hehtaarin siivu saman suoaltaan toisella laidalla on niin ikään lapion- ja kirveenkoskematonta suo-metsä -mosaiikkia.
Loppuvuodesta Suomen Luonnonsuojelun Säätiön onnistui hankkimaan vielä toisenkin yksityisen tilan Kivisuon etelälaidalta. Näin itsenäisyyden juhlavuoden aikana turvaan saatu ala kohosi lähes 300 hehtaariin.
Kivisuo kuuluu yli 20 neliökilometrin pinta-alallaan Pohjois-Pohjanmaan arvokkaimpien suursoiden sarjaan. Suolla voi yhä kuulla niin siellä pesivien jänkäsirriäisten sirinää kuin hiljaista suokukkojen ähinää. Kivisuo olisi epäilemättä kuulunut alkuperäiseen soidensuojeluohjelmaan elleivät sen merkittävät turvevarat olisi sijainneet niin lähellä Oulua.
Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjan myötä Kivisuon rauha on nyt ehkä lopullisesti turvattu. Kun suon länsilaitaan 2000-luvun alussa yli sadan hehtaarin turvetuotantoalueen aukaisseen Turveruukinkin kanssa on neuvoteltu myönteisessä hengessä alueen jälkikäytöstä kosteikkona, näyttää Kivisuon luontoarvojen tulevaisuus valoisammalta kuin vuosikymmeniin.
Teksti ja kuvat Ari-Pekka Auvinen
Aiheesta lisää
Kaikki Luonnon kirjon 1/2018 artikkelit