Metsäomistajilla ja metsäammattilaisilla on paljon keinoja luonnon monimuotoisuudesta ja vesistöjen puhtaudesta huolehtimiseen osana arkimetsänhoitoa. Keinot on kuvattu metsänhoidon suosituksissa ja niistä käytetään yleisesti nimitystä talousmetsien luonnonhoito.
Monimuotoisuudesta ja vesistöistä huolehtiminen on entistä tärkeämpää, kun puun käyttöä lisätään. Metsäorganisaatiot perustivat vuonna 2016 yhteisen Monimetsä-hankkeen. Sen tehtäväksi tuli kehittää toimintamalleja, joilla turvataan metsänkäytön kestävyyttä ja parannetaan luonnonhoidon tasoa. Hanke toteuttaa selvityksiä, kokeiluja ja metsäammattilaisille suunnattuja koulutuspäiviä.
Monimetsä-hankkeen pyrkimyksenä on tuottaa metsänkäytön kestävyyttä turvaavia toimintamalleja, jotka juurtuvat osaksi metsäorganisaatioiden ja metsänomistajien jokapäiväistä toimintaa. Käytännön toimijoiden työpajoilla koottiin tietoa luonnonhoidon pullonkauloista ja ratkaisuista.
Metsänomistajien luontotavoitteita selvitetään puukaupan yhteydessä
Suuri osa metsänomistajista haluaa vaalia luontoarvoja omissa metsissään, mutta tarvitsee päätöstensä tueksi tietoa ja ammattilaisten näkemystä sopivista luonnonhoidon menetelmistä. Monimetsä-hankkeen selvityksessä nousi esiin, että luonnonhoidon taso voisi parantua yksinkertaisesti kuuntelemalla metsänomistajan tavoitteita luonnonhoidossa ja viemällä ne käytäntöön hakkuissa ja metsänhoidossa.
Useat metsänhoitoyhdistysten neuvojat ja yritysten puunostajat kokeilivat syksyllä 2017 toimintamallia, jossa metsien monimuotoisuutta ja vesiensuojelua edistävät keinot otetaan metsäammattilaisen toimesta keskusteluun silloin, kun metsänomistajan kanssa sovitaan hakkuiden tai metsänhoitopalvelun toteutuksesta.
Toimintamallin kokeilussa käytettiin työkaluna hankkeen laatimaa luonnonhoidon tarkistuslistaa ja neuvontatyökalua. Tarkistuslistalla metsänomistaja ilmaisee tahtonsa metsänhoidon suositusten mukaisesta hyvästä luonnonhoidosta ja se välitetään hakkuun tai hoitotyön toteuttajalle. Tällöin toteuttaja voi panostaa luonnonhoitoon perustasoa enemmän, esimerkiksi jättämällä tavanomaista enemmän säästöpuita tai huomioimalla riistan tarpeet riistatiheikköjä jättämällä.
Luonnonhoidon taso voisi parantua kuuntelemalla metsänomistajien tavoitteita luonnonhoidossa. Jos metsänomistajan esimerkiksi haluaa, että taimikon puulajimäärä ei vähene hoitotyön seurauksena, toimenpiteen toteuttava metsuri tarvitsee asiasta tiedon.
Luonnonhoitoa tukevat paikkatietoaineistot avuksi leimikon suunnitteluun
Toinen kokeilu liittyy luonnonhoitokeinojen käyttöä ja kohdentamista tukevien paikkatietoaineistojen käytön helpottamiseen.
Monimetsä-hankkeen selvityksessä tuli esille, että maastossa ennen hakkuuta tehtävä leimikonsuunnittelu on vähentynyt ja ratkaisut luonnonhoidon keinojen kohdentamisesta jäävät yhä enemmän hakkuun toteuttajan vastuulle. Laadukkaisiin luonnonhoitoratkaisuihin pääsemistä edesauttaa, että toteuttajalla on käytössään kokonaiskuva käsittelyalueen luonnon ja vesitalouden piirteistä. Jos maastosuunnittelu ei ole mahdollista, kuva pitää muodostaa paikkatietoaineistojen perusteella.
Päätteen ääressä tehtävän suunnittelun rooli on siten korostunut, mutta samaan aikaan myös luonnonhoitoon liittyvät julkiset paikkatietoaineistot ovat kehittyneet merkittävällä tavalla. Monimetsä-hanke kokoaa nämä aineistot uudenlaiseen tarinakarttapalveluun. Sen tehtävänä on varmistaa, että relevantit aineistot ovat kaikkien saatavilla ja niitä osataan hyödyntää toimenpidesuunnittelussa. Hanke kerää tarinakarttapalvelua kokeilevilta suunnittelijoilta palautetta aineistojen ja palvelun merkityksestä leimikonsuunnittelussa.
Luonnonhoidon tarinakarttapalvelu tuo julkiset paikkatietoaineistot luonnonhoitotoimenpiteiden suunnittelun avuksi.
Talousmetsien luonnonhoito koulutusten kärkiteemana vuonna 2018
Edellä kuvattujen kokeilujen tulokset julkaistaan keväällä 2018. Sen jälkeen käynnistyy ympäri maata toteutettava koulutuskierros, jonka myötä metsäorganisaatiot ja ammattilaiset voivat parantaa valmiuksiaan toimia luonnonhoidon laatua ja metsänkäytön kestävyyttä lisäävillä tavoilla. Koulutusten tarkemmat ajat ja paikkakunnat julkaistaan metsäkeskuksen tapahtumasivuilla lähiaikoina.
Teksti ja kuvat Lauri Saaristo, Tapio Oy
Lisätietoja
Monimetsä-hankkeen projektipäällikkö Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus,
etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi, p. 040 530 6726
Lue lisää
Kaikki Luonnon kirjon 1/2018 artikkelit