Kun 100 vuotta sitten parantolat ja vankilat rakennettiin luonnon helmaan, ajateltiin, että luonto parantaa. Samaa ajatusta on Suomessa jatkettu noin kymmenen vuoden ajan hieman eri näkökulmasta green care -toiminnassa, jossa luontoa käytetään tavoitteellisesti ja ammatillisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Kaupunkiviljelylaatikko Kansallismuseon pihassa.
"Green care -toiminta ja -palvelut ovat luontoon perustuvia terveys-, hyvinvointi-, kasvatus- ja virkistystoimintaa. Tavoitteisiin ja toivottaviin vaikutuksiin pyritään luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla", kertoo erikoistutkija Katja Ilmarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Green caren toimintamuotoja ovat esimerkiksi ratsastusterapia, terapeuttinen puutarhatoiminta, maatiloilla tapahtuva kuntouttava toiminta ja ekopsykologia.
Laatumerkki on kilpailuvaltti
Creen care -toiminnassa korostetaan toiminnan tavoitteellisuutta, vastuullisuutta ja ammatillisuutta. Green care -toiminnan laadukkuuden osoittamiseksi otettiin vuoden 2017 alussa käyttöön erityiset laatumerkit. Ne on luotu kansallisessa yhteistyössä ja THL on ollut mukana niitä kehittämässä.
"Laatumerkillä yrittäjät voivat osoittaa, että heidän tarjoamansa palvelu tai toiminta on laadukasta, suunnitelmallista ja tavoitteellista luontoon perustuvaa toimintaa, jossa noudatetaan palveluntuotannon ohjeita ja kriteerejä", Katja Ilmarinen sanoo.
LuontoHoiva- ja LuontoVoima-nimisiä laatumerkkejä hallinnoi Green Care Finland ry ja ne myönnetään Green Care -laatulautakunnan toimesta kirjallisen hakemuksen perusteella.
Luontoyhteyden parantaminen lisää myös halua huolehtia ympäristöstä
Creen care -toiminnan vastuullisuuteen kuuluu, että palveluntarjoaja ottaa huomioon toiminnan vaikutukset luontoon ja edistää luonnon säilymistä. Eläimet ovat green care -toiminnassa yhteistyökumppaneita, eivät käyttöesineitä.
Luonnon arvostaminen kuuluu myös ihmisen luontosuhteeseen, jonka vahvistuminen on yksi green care -toiminnan vaikutuselementeistä.
"Ekopsykologiaan kuuluu ajatus siitä, että ihminen voi huonosti, koska suhde luontoon on särkynyt", Katja Ilmarinen sanoo.
"Ekopsykologian tavoitteena onkin ehkäistä ihmisen vieraantumista luonnosta ja rakentaa kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa. Henkilökohtaisen luontoyhteyden kokemisen on havaittu olevan yhteydessä myös ympäristövastuullisuuteen."
Teksti Saija Järvimäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Aiheesta lisää
Kaikki Luonnon kirjon 2/2018 artikkelit