Uutinen 25.10.2018 klo 15.36
ilmastonmuutos lisää Afrikan ongelmia ruokkia kasvavaa väestöään. Suomen tukemat tutkimushankkeet auttavat afrikkalaisia tuottamaan ruokaa yhä vaikeammissa olosuhteissa.
Maissipuuro nshima on sambialaisten perusruokaa. Kuva Juho Paavola.
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo kaikkien maiden ruuantuotantoon. Eniten kärsivät maat, joiden maatalous on muuttuvien ilmasto-olojen armoilla. Afrikassa ruuantuottajia koettelevat konfliktit ja äärimmäiset sääolot – ennakoimattomat kuivuuskaudet ja tulvat. Maaperä on köyhtynyt, tuhohyönteiset ovat levinneet ja uhkaavat varsinkin maissisatoja. Ruokaturva horjuu ja aliravittujen ihmisten määrä kasvaa. Monet perheet jäävät pienenevien satojen ja syvenevän köyhyyden loukkuun.
Kuumuus lisää Afrikan nälkää
Ilmastopaneeli IPCC :n tuoreen raportin mukaan vuodeksi 2030 ennustettu 1,5 astetta korkeampi lämpötila tekisi noin kolmasosan Saharan eteläpuoleisen Afrikan nykyisestä viljelymaasta käyttökelvottomaksi. Maissipelloista voitaisiin menettää jopa 40 prosenttia. Kahden asteen lämpötilan nousu olisi jo miltei kuolinisku Afrikan maataloudelle.
Afrikan ruokkivat etupäässä pienviljelijänaiset, joiden tietoja ja taitoja Suomi on tukenut viljelijäryhmien kautta. Ryhmissä naiset oppivat kestäviä viljelymenetelmiä, yrittäjyyttä ja yhteistyötä esimerkiksi säästämisessä ja tuotteiden markkinoinnissa.
Mary Hanyama tarkastelee maissipeltoaan Chomassa, jossa ilmastonmuutos vaikuttaa jo selvästi viljelyyn. Kuva Outi Einola-Head.
FoodAfrica tutkimusohjelma on auttanut viljelijöitä sopeuttamaan tuotantoaan yhä äärimmäisemmiksi muuttuviin sääoloihin. Ohjelma tavoitti kuuden vuoden aikana lähes 20 000 viljelijää Beninissä, Ghanassa, Kamerunissa, Keniassa, Senegalissa ja Ugandassa.
Yksi Suomen tukea saaneista oli maatalouden ympäristövaikutuksia selvittänyt BIODEV-tutkimus. Sen mukaan peltometsäviljelyn avulla voidaan tuottaa ruokaa, vähentää kasvihuonepäästöjä sekä ennallistaa luonnon monimuotoisuutta. Peltometsäviljely on ympäristöystävällinen maankäyttömuoto, joka yhdistää puunkasvatuksen ruuan ja raaka-aineiden tuottamiseen.
Ilmastoälykästä viljelyä
Kansainvälistä hyönteistutkimuskeskus ICIPE on yksi tutkimusohjelman hyötyjistä. ICIPE osallistui Helsingin yliopiston ja LUKEn kanssa Suomen tukemaan ohjelmaan.
”Ilmastonmuutos vaikuttaa myös hyönteisten liikkeisiin, ja kuumeneva Afrikka on ajanut tuholaiset liikkeelle”, ICIPEä johtava tohtori Segenet Kelemu kertoo. Hyönteiset valtaavat viljelykset, mutta niiden luontaiset viholliset jäävät aloilleen. Pahimpia uhkia on valtavalla vauhdilla leviävä ”armeijamato”, joka on jo tuhonnut ison osan itäisen ja eteläisen Afrikan maissisadoista. Maissisadon rahalliset menetykset ovat olleet useita miljardeja dollareita.
”Ratkaisuna on kokeiltu esimerkiksi kuivuutta kestävää Desmodium-kasvia, joita istutetaan maissin lomaan tuholaisia torjumaan. Samalla kasvi elvyttää ravinteista köyhtynyttä maaperää”, Kelemu kertoo.
Vielä kukoistava maissipelto, jonka harmina ovat tähän mennessä olleet vapaana laiduntava karja. Kuva Riku Lumiaro.
Köyhänkin viljelijän on tehtävä monia ratkaisuja ja otettava riskejä, joita voi pienentää tutkimustiedolla. Millaisia siemeniä on käytettävä, mihin ja milloin ne kannattaa kylvää? Tieto uusista viljelymenetelmistä ja innovaatioista leviää Keniassa muun muassa viljelijöiden yhteisten Whatsapp-ryhmien kautta.
FoodAfrica-tutkimusohjelma
Suomi on vuodesta 2010 lähtien tukenut kehitysyhteistyövaroin 20 miljoonalla eurolla kuutta ilmastonmuutokseen ja ruokaturvaan keskittynyttä tutkimusta 13 Afrikan maassa.
Suomen rahoittama ja Luonnonvarakeskuksen koordinoima FoodAfrica tutki koko ruokajärjestelmää alkutuotannosta kuluttajiin. Ohjelma jakautui kolmeen tutkimusalueeseen: kestävä ruoantuotanto, ruoan turvallisuus ja ravitsemus sekä markkinoille pääsy.
Tutkimustulosten pohjalta on voitu
- Vähentää myrkyllistä homesientä jopa 80 prosentilla.
- Moninkertaistaa tilakohtainen maidontuotanto karjanjalostuksen ja parempien hoitomenetelmien avulla ja pienemmin ilmastopäästöin.
- Saada suurempia ja ravintoarvoltaan laadukkaampia satoja parantamalla peltojen hivenravinnelannoitusta.
- Parantaa lasten ja äitien ravitsemusta lisäämällä tietoisuutta paikallisista luonnosta saatavista ruoan lähteistä ja lisäämällä niiden osuutta ruokavaliossa.
Kuusivuotisen FoodAfrica-tutkimusohjelman loppuraportti julkistettiin lokakuussa.
Teksti: Outi Einola-Head, ulkoministeriö
Lue lisää
Kaikki Luonnon kirjon 4/2018 artikkelit