Uutinen 21.11.2018 klo 9.49
Yli 190 maan edustajat ovat parhaillaan koolla Egyptin Sharm El-Sheikhissä YK:n biodiversiteettikokouksessa. Viime aikojen hälyttävät tiedot luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä sähköistivät tunnelman avauspäivien aikana.
YK:n biodiversiteettikokouksen vieraita ministeritason osuuden yhteiskuvassa. Etualalla vasemmalla Egyptin ympäristöministeri Yasmine Fouad.
Jos sattui olemaan paikan päällä tai seuraamaan lähetystä kokouksen avajaisista, ei voinut välttyä kuulemasta kirjainyhdistelmää ”ccc”. Sen lanseerasi YK:n ympäristöohjelman norjalainen johtaja Erik Solheim, joka otti yleisönsä lähes rokkitähden elkein. Puheessaan hän vei kuulijat ensin virtuaalimatkalle maailman ympäri ja kertoi eri maiden onnistumisista luonnonsuojelutyössä. Tekoja tarvitaan kuitenkin lisää – ja siksi ne kolme ”c:tä”: conservation (luonnonsuojelu), coexistence (rinnakkainelo luonnon kanssa), communication (viestintä).
Solheimin viesti oli selvä: luonnon monimuotoisuudesta pitää tehdä valtavirtaa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, sen pitää olla puheenaihe ”niin presidenttien tapaamisissa kuin mummojen keittiöissä”. Ja tehtävässä tarvitaan jokaisen apua, niin kansalaisia, poliitikkoja kuin yrityksiä. Jälkimmäisille oli Egyptissä oma tapahtumansakin.
Ihanan virkistävää viime aikojen synkistelyn jälkeen.
Suomen Egyptin suurlähettiläs Laura Kansikas-Debraise istuttaa oliivipuun kokouspaikan läheisyyteen.
Luonnon monimuotoisuus häviää kiihtyvää vauhtia
Mutta oli Egyptissä aihetta myös synkistelyyn – niin hälyttäviä uutisia luontomme tilasta on kuultu tiedeyhteisöstä. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES arvioi aiemmin tänä vuonna, että maailman luonnon monimuotoisuudesta ollaan vaarassa menettää 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. WWF:n tuore Living Planet -raportti puolestaan kertoo, että maailman selkärankaisten määrä on vähentynyt keskimäärin 60 prosenttia vuosien 1970 ja 2014 välillä.
Käynnissä on lajien sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa historiassa ihmisten aiheuttama. Elinympäristöjen heikkeneminen ja ilmastonmuutos vaarantavat ruokaturvan ja lisäävät epävakautta ja konflikteja, mikä voi johtaa satojen miljoonien ihmisten pakolaisuuteen.
Suomen valtuuskuntaa korkean tason täysistunnossa. Edessä Suomen Egyptin suurlähettiläs Laura Kansikas-Debraise, takarivissä YM:n Marina von Weissenberg (vas.) ja Tita Korvenoja.
Näiden tietojen valossa päällimmäinen tunne Egyptin kokouksessa on kiire. Maailman maat sopivat Japanissa vuonna 2010 luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2020 mennessä. Tätä varten sorvattiin 20-kohtainen ns. Aichi-tavoiteluettelo. Kun takarajaan on enää pari vuotta aikaa, tiedetään, ettei kaikki tavoitetta tulla saavuttamaan.
Tiedon ei pitäisi kuitenkaan tainnuttaa, vaan pikemminkin kannustaa entistä kunnianhimoisempiin toimiin. Se näkyi myös 15.11. annetussa ”Sharm El-Sheikhin julkilausumassa”, jossa esitetään muun muassa luonnon kannalta haitallisten tukien lakkauttamista, kiertotalouteen siirtymistä ja koulutukseen ja ympäristökasvatukseen panostamista.
”Väestönkasvu ja ylikulutus tunnustettiin ensimmäistä kertaa tällä tasolla luonnon monimuotoisuutta uhkaaviksi tekijöiksi, mitä voi pitää saavutuksena. Tämä oli myös viesti meille neuvottelijoille, että tavoitteiden vauhdittamiseen löytyy poliittista tahtoa”, sanoo Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä.
Edessä haastavat neuvottelut
Egyptin kokous jatkuu luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen 14. osapuolikokouksella 17.–29.11. Von Weissenbergin mukaan ”panokset kiristyvät” siirryttäessä neuvottelupöytiin. Suomen kannalta keskeisiä teemoja ovat muun muassa mertensuojelualueet, pölyttäjäkadon torjunta, suojelualueiden väliset kytkökset muuttuvassa ilmastossa sekä geenivarojen oikeudenmukaiseen käyttöön liittyvät kysymykset.
Biodiversiteettikokouksen täysituntosali
Kuten italialainen kollega totesi Egyptissä lounastauolla: ”Kaikki tietävät, mitä meidän pitäisi saavuttaa, vain keinoista ollaan eri mieltä.”
Nykyisten tavoitteiden kirittämisen ohella Sharm El-Sheikhissä suunnataankin jo katseita vuoteen 2020, johon viitattiin ennalta ”luonnon monimuotoisuuden supervuotena”. Silloin uusista sitoumuksista ja toimista on määrä sopia seuraavassa osapuolikokouksessa Pekingissä.
Näin yritykset olivat esillä Egyptissä
Teksti ja kuvat: Jussi Palmén ympäristöministeriö
Kokouspaikan lepotila on tarpeen varsinkin iltayön tunteina.
Kaikki Luonnon kirjon 4/2018 artikkelit