Uutinen 13.5.2019 klo 13.43
Suomen 6. maaraportti luonnon monimuotoisuudesta kuvaa kattavasti suomalaisen luonnon suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Maaraportissa arvioitiin, miten hyvin Suomessa on toteutettu luonnon monimuotoisuusohjelman 105 toimenpidettä. Arvion mukaan jokaisella ohjelman osa-alueella on tapahtunut edistystä, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi.
"Suomi on muiden maailman maiden kanssa sitoutunut pysäyttämään luonnon köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei tavoitetta saavuteta", kertoo ympäristöneuvos Marina von Weissenberg.
Suomi on saavuttanut maailmanlaajuiset niin kutsutut Aichi-tavoitteet hallinnollisella tasolla, mutta itse toimintatapoja ei ole toistaiseksi muutettu riittävästi. Raportin mukaan Suomen tulisi kiinnittää jatkossa huomiota erityisesti maankäytön muutoksiin, ilmastonmuutokseen ja vieraslajeihin sekä varata riittävästi resursseja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
”Meidän täytyy pian suunnata katseemme myös vuoden 2020 jälkeiseen aikaan suuntaavien monimuotoisuustavoitteiden neuvottelemiseen. Suomen kannattaa edistää luonnon monimuotoisuuden, kiertotalouden ja ilmastonmuutoksen yhtymäkohtien vahvistamista sekä eri monimuotoisuussopimusten välisiä myönteisiä yhteisvaikutuksia", von Weissenberg sanoo.
Haahka on erittäin uhanalainen lintulaji Suomessa. Kuva Riku Lumiaro.
Biodiversiteettisopimus solmittiin Riossa 1992
Biodiversiteettisopimus on yksi kolmesta Rion sopimuksesta, joista osapuolet päättivät Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992. Se on ensimmäinen maailmanlaajuinen sopimus, jolla pyritään suojelemaan kattavasti koko luonnon kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Suomi ratifioi sopimuksen heinäkuussa 1994.
Suomen laaja biodiversitteettityöryhmä hyväksyi Suomen 6. maaraportin luonnon monimuotoisuuden suojelusta maaliskuussa. Maaraportti tulee olemaan osa laajempaa kansainvälistä Global Biodiversity Outlook -arviota.
Teksti: Elisa Spolander ympäristöministeriö
Lisätietoja
Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 0295 250 321
Tutkija Ari-Pekka Auvinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 050 4113 403
Linkit
Lahopuu ja lehtipuut ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Kuva Jorma Knuutinen.
Kaikki Luonnon kirjon 2/2019 artikkelit