Metsähallitus on ollut mukana toteuttamassa kansallista vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelmaa (VELMU) jo 15 vuoden ajan ja kerännyt tänä aikana valtavasti tietoa merellisistä lajeista ja luontotyypeistä. Tietoa on hyödynnetty valtakunnallisesti arvioitaessa lajien ja luontotyyppien uhanalaisuutta.
Tieto vedenalaisesta lajistosta ja sen levinneisyydestä on viime vuosina lisääntynyt, mutta tiedon kerääminen on huomattavasti hankalampaa ja hitaampaa kuin maalla tehtävä luontokartoitus. Vedenalaiset kartoitusmenetelmät ovat moninaisia: laji- ja luontotyyppihavaintoja tehdään muun muassa vedenalaisella videoinnilla, sukeltamalla, snorklaamalla ja kahlaamalla.
Flada Merenkurkussa dronella kuvattuna. Kuva Jaakko Haapamäki.
VELMU-ohjelman avulla on saatu karkea yleiskäsitys Itämeren vedenalaisesta luonnosta ja sen nykytilasta Suomen rannikkovyöhykkeessä; aineistoa on kertynyt jo150 000 kohteelta. Työsarkaa kuitenkin riittää. Suomen konstikas rantaviiva koostuu tuhansista saarista, lahden perukoista ja matalista fladoista, joista on kartoitettu vasta murto-osa.
Kerätyn aineiston avulla on mahdollista kehittää suojelualueverkostoa tehokkaammaksi ja parantaa arvokkaiden luontotyyppien ja lajien suojelua. Mutta miten suojella Itämeren monimuotoisuutta, kun vielä ei ole käsitystä kaikkien lajien ja luontotyyppien esiintymistä tai niiden tilasta? Esimerkiksi tuoreimmassa lajien uhanalaisuusarviossa jopa 36 % arvioinnin kohteena olleista levälajeista jouduttiin jättämään arvioimatta liian vähäisen tiedon takia.
Mallinnuksella voidaan ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia
Tiedon puutteen aiheuttamia epävarmuuksia voidaan paikata mallintamalla suotuisia esiintymisalueita ja arvioimalla siten kohteita, joilta kartoitettua tietoa ei ole. Mallien avulla kartoituksia voidaan myös kohdentaa alueille, joilla mallit ennustavat harvinaisten tai puutteellisesti tunnettujen lajien ja luontotyyppien esiintymiä, mutta joista puuttuu havaintoja.
VELMU-ohjelma jatkuu edelleen uudella toimintakaudella ja uusilla, kohdennetuilla kartoituksilla sekä menetelmillä, mutta uuden meritiedon keräämisessä ja kehittämisessä on myös muilla tutkimushankkeilla tärkeä rooli.
Vuonna 2018 alkanut ECOnnect on EU-rahoitteinen Interreg Botnia–Atlantica -hanke, joka selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjanlahden vedenalaiseen meriluontoon. ECOnnect kehittää mallinnusmenetelmiä, joilla on jo saatu kokonaisvaltainen kuva nykytilasta, ja yhdistää ne tulevaisuudessa vallitseviin olosuhteisiin ilmastoskenaarioiden mukaisesti.
Fladainventointi Merenkurkun maailmanperintöalueella. Kuva Jens Hannus.
Mallinnusten perusteella lajien ja luontotyyppien levinneisyysalueita rajataan ja muodostetaan konkreettinen tulevaisuudenkuva, jota voidaan hyödyntää ilmastonmuutokseen varautumisessa, luonnonsuojeluverkoston kehittämisessä sekä merialuesuunnittelussa.
ECOnnect on Suomen ja Ruotsin rajat ylittävä yhteistyöhanke. Meri ja ilmastonmuutos eivät tunne maiden välisiä rajoja, joten ilmastonmuutoksen vaikutuksia kannattaa tutkia yhteistyössä muiden valtioiden kanssa.
Teksti: Aija Nieminen, Metsähallitus luontopalvelut
Lue lisää
Kaikki Lauonnon kirjon 3/2019 artikkelit